torstai 23. heinäkuuta 2020

Marjaretki ja sieniretki turvallisesti

Lehdistä saa lukea päivittäin uutisia eksyneistä marjojen kerääjistä. Varsinkin vanhukset eksyvät nyt. Ehkä he luottavat liikaa voimiinsa ja kykyihinsä, jotka kuitenkin luonnollisesti iän mukana muuttuvat. Lakkasuot ja mustikkametsät kutsuvat myös nuorempia, mutta retki saattaakin venähtää pitkäksi eksymisen takia. Sama voi tapahtua myös sienestäessä tai muuten vain metsässä kulkiessa. Kannattaa siis uhrata muutama ajatus varautumiseen ennen kuin säntää sankko kädessä metsään tai suolle. Sinänsä on hyvä, että ihmiset ovat nyt heränneet uudelleen metsien, soiden ja järvien antimien hyödyntämiseen ja ylipäänsä luonnossa liikkumiseen koronakevään jälkeen. Luonnossa liikkuminen on lisääntynyt ja se on hyvä asia. Kuitenkin monelta puuttuu kokemus ja tieto siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon onnistuneen päiväretken toteuttamiseksi. Tässä muutamia vinkkejä siihen.

Ei ole niin lyhyttä retkeä, johon ei kannattaisi varautua. Aina voi jokin mennä pieleen. Kannattaa perehtyä alueen karttaan ennen kuin lähtee retkelle. Siitä voi panna mieleen karkeita yksityiskohtia kuten teiden, järvien, jokien, mäkien yms. suuntia. Suurta viisautta on ottaa paperikartta mukaan retkelle. GPS ja karttaohjelmat ovat erinomaisia apuvälineitä luonnossa liikkuvalle silloin kun akussa on virtaa, matkapuhelimessa on kenttiä ja puhelin ei häviä tai kastu. Tekniikka on hyvää vain niin pitkään kuin se toimii. Siksi kannattaa kantaa mukana myös perinteistä kompassia ja paperikarttaa. Tietenkin niitä pitää myös osata käyttää.

Retkelle lähtiessä kannattaa kertoa läheisille minne on menossa ja milloin aikoo palata. Näin läheiset tietävät suunnitelmasta ja voivat tarpeen tullen hälyttää apua, jos et palaa määräaikaan mennessä takaisin. Muista myös ilmoittaa palanneesi takaisin. Tästä päästäänkin siihen, että matkaan ei kannata lähteä yksin jos mahdollista. Yksin lähtiessä varautumisen merkitys kasvaa entisestään. Silloin on omillaan ja on suoranaista tyhmyyttä olla varautumatta asianmukaisesti.


Pelkällä ämpärillä ja puhelimella ei vielä pitkälle pötkitä. Tarvitaan muitakin varusteita. Teen tässä esimerkki varustelistan kesäiselle tai syksyiselle retkelle ja kerron myös varusteen merkityksen miksi se on listassa.


  • Päiväreppu. Varusteet pitää kantaa jossakin, joten reppu on luonnollinen valinta, sillä se jättää kädet vapaaksi. Kannattaa valita sellainen reppu, jossa on kunnolliset pehmustetut viilekkeet ja lantiohihna. Tilavuus sen mukaan mitä otat mukaan, yleensa 30 litrainen riittää hyvin päiväretkelle. Repun voi jättää näkyvälle paikalla maastoon siksi aikaa kun keräät luonnon antimia. Muista kuitenkin sen paikka, sillä ilman sitä olet pulassa.


  • Matkapuhelin. Älypuhelimella voit paikantaa itsesi ja käyttää karttasovelluksia. Lataa puhelimeesi 112-sovellus, jotta hätätilanteessa sinut voi myös paikantaa avun saamiseksi paikalle. Muista lähteä täydellä akulla liikkeelle. Kannattaa harkita myös varavirtalähteen ottamista mukaan. Yleensä puhelimessa on myös valaisin, jota voi käyttää hätätapauksesa. Käytä akkua säästeliäästi. Tulit liikkumaan luonnossa, etkä somettamaan. Dumbphonella, ei älypuhelimella, voit soittaa apua ja viestitellä ja monissa niissäkin on gps ja valaisin. Perinteisen puhelimen akku kestää huomattavasti pitempään. Muista suojata myös puhelimesi vedeltä. Minigrip-pussi on tässäkin edullinen ratkaisu.


  • Kartta ja kompassi. Näiden käyttöä perustelinkin jo aiemmin. Pelkkään elektroniikkaan ei kannata luottaa.


  • Säänmukainen ja maastonmukainen vaatetus. Sää voi myös muuttua ja illaksi viilenee. Metsissä ja soilla on myös hyttysiä,  paarmoja ja kenties hirvikärpäsiä, joilta kannattaa suojautua vaatetuksen avulla tai hyttysmyrkyillä. Kannattaa harkita myös vaatetuksen väriä, haluatko pysyä piilossa maastopuvussa vai erottua mahdollisille pelastajille. Kirkkaista väreistä voi olla hyötyä. 


  • Ensiapuvälineet. Voit loukata itsesi esimerkiksi nyrjäyttämällä nilkkasi tai kaatumalla, jolloin voi tarvita myös paikkaus- ja puhdistusvälineitä. Saatat myös saada haavan puukosta tms. Ideaali - tai liimaside kannattaa pitää mukana laastarien ja puhdistusaineen lisäksi. Samoin särkylääke ja allergialääkkeet sekä tietenkin omat henkilökohtaiset säännölliset lääkkeet.  Ota niitä mukaan varalta myös seuraavaksi päiväksi siltä varalta että eksyt ja joudut yöpymään maastossa. Ne eivät paina paljoa.


  • Tulentekovälineet. Voi olla, että liikut paikoissa joissa voi tehdä tulet ja paistaa makkaraa ja keittää kahvia tms. Lisäksi siltä varalta, että eksyt on hyvä olla tulentekovälineet vaikkapa merkkitulen tekemiseksi. Tulitikut vaikkapa mini-minigrip -pussiin, jotta ne on suojattu vedeltä.

  • Juomapullo - riittävän suuri, tai kaksi pulloa. Varsinkin kesällä lämpötila voi nousta hellelukemiin ja elimistö kuluttaa runsaasti nestettä. Ota vettä riittävästi ja jätä vieä autoon yksi täysi varapullo. Jos olet koko päivän metsässä ota pari litraa. Mieluummin liikaa kuin liian vähän. Muista myös juoda riittävän usein. Ei pullollista kerralla, vaan pari kulausta kerrallaan.

  • Eväät. Tämä on sitten hyvin henkilökohtainen valinta. Olennaista on, että ne ovat mukana. Varautuja ottaa mukaan myös ylimääräistä siltä varalta, että joutuu yöpymään jostain syystä. 

  • Puukko tai monitoimityökalu. Makkarapaketti on kiva saada auki ilman hampaita. Toki terällä voi olla monta muutakin käyttöä retkellä, varsinkin jos jotain odottamatonta sattuu. Olennaista on, että sellainen on mukana.

  • Hypotermiapeite. Maksaa pari euroa, mutta voi olla todella hyödyllinen esimerkiksi jos onnistut kastelemaan itsesi läpimäräksi. Voit joko lämmitellä sen sisällä tai sitten voit tehdä siitä sadesuojan itsellesi Siitä voi tehdä myös hätämajoitteen, esimerkiksi laavutyyppisen. Peitettä on mahdollista käyttää myös merkinantovälineenä heijastavan pintansa ansiosta.

  • Pilli. Sen avulla voit viestittää olinpaikkasi. Ei paina paljoa ja jaksat puhaltaa siihen huomattavasti pitempään kuin huutaa apua.

  • WC-paperia. Ettei tulisi niin sanotusti hätä käteen. Vedeltä suojattuna. Taas minigrip on on oiva edullinen valinta.


 

keskiviikko 8. heinäkuuta 2020

Erätaidot osana varautumista

Yksi tärkeä osa-alue varautumisessa on erätaitojen hallinta. Erätaidoilla tarkoitan tulen tekemiseen, tilapäissuojan rakentamiseen, ruuan tai juoman hankintaan ja valmistukseen sekä lämpimänä pysymiseen tarvittavia taitoja. Retkeily- tai vaellusharrastuksesta, ja sitä kautta näiden taitojen opettelusta, on suuri hyöty poikkeustilanteissa. Taitojen hallinta mahdollistaa selviytymisen normaaleista arkiympyröistä poikkeavissa tilanteissa ja ympäristöissä. Erätaitoihin voi toki lukea myös paljon muita hyödyllisiä taitoja, mutta keskityn tässä yhteydessä vain näiden peruselementtien merkityksen esittelyyn.

Alunperin erätaidot ovat liittyneet läheisesti metsästykseen, kalastukseen ja keräilyyn. Erälle meneminen on tarkoittanut pitkälle näitä asioita. Nykyisin erätaitoihin käsitetään yleisesti myös retkeilyyn ja vaeltamiseen liittyvät taidot. Ja näitäkin voidaan vielä luokitella primitiivitaitoihin ja nykyiseen varustehifistelyyn. Joka tapauksessa suoja, juoma/ruoka, tuli, lämpö ovat kaikki elintärkeitä elementtejä selviytymisen kannalta. Olosuhteet määrittelevät sen, mikä on niiden tärkeysjärjestys. Kaikkia näitä tarvitaan jos aiotaan olla muutamaa tuntia pitempään maastossa. Selviytyjä ei luovuta vaikeassakaan tilantessa, vaan luottaa siihen, että oman varautumisen ja sitä myötä hankittujen valmiuksien avulla selviää kaikista tilanteista. Halu selviytyä voi olla jopa tärkein tekijä vaikeassa tilanteessa.

Jokaisen tulisi hallita muutamia peruserätaitoja.

1. Tulen tekeminen. Kyky tehdä nuotio saatavilla olevista aineksista myös haastavissa olosuhteissa ja erilaisilla sytytysvälineillä.

2. Suunnistaminen. Taito lukea karttaa ja maastoa sekä määrittää ilmansuunnat. Pelkkään navigaattoriin tai matkapuhelimeen ei saa luottaa.

3. Tilapäismajoitteen teko. Joskus voi tulla tilanne, että joutuu suojautumaan säältä tai yöpymään ilman ennakkosuunnittelua. Tällöin ympäristö ja vuodenaika määrittävät majoitteen luonteen.

4. Ensiapu. Kuka tahansa voi loukkaantua tai saada sairaskohtauksen milloin tahansa. Nopea määrätietoinen toiminta voi pelastaa hengen.

5. Säänmukainen pukeutuminen. Tämä ei enää nykyisin ole itsestäänselvyys. Sääolosuhteet voivat muuttua nopeasti eri ympäristöissä ja lämpötilaerot voivat olla suuria vuorokauden sisällä.

Nämä sillä edellyksellä, että ruokaa ja juomaa on saatavilla.

On myös paljon muita asioita joita pitää hallita, jos haluaa tehdä onnistuneen metsäreissun. Varusteita pitää osata käyttää ja tarvittaessa myös korjata paikan päällä. Siksi yksinkertaiset varusteet ovat osoittautuneet usein toimivimmiksi. Liika mekaniikka tarkoittaa lisää rikkoontuvia osia. Varusteiden hankinta kannattaa tehdä harkiten. Kaikki eivät sovi kaikille ja jokaisella on omat mieltymyksensä. Kengät ovat tärkein varuste, ne joko pelastavat tai pilaavat reissun. Kokemus opettaa, joten mitä enemmän liikkuu maastossa, sitä paremmin oppii tuntemaan erilaisten varusteiden ominaisuudet. 

Aina ei tarvitse lähteä erämaahan opetellakseen erätaitoja. Niitä voi opetella turvallisesti lyhyemmillä päiväretkilläkin. Samoin yöpymiset ja ruuanlaitto kannattaa harjoitella turvallisessa ympäristössä ensin lyhyemmillä reissuilla.

Ei ole niin lyhyttä reissua, johon ei kannattaisi varautua. Mieti etukäteen mitkä asiat voivat mennä pieleen ja varaudu niihin harkintasi mukaan.






maanantai 15. kesäkuuta 2020

Juhannus


Keskikesän juhla on taas käsillä. Kuinka selvitä siitä hengissä?

Perinteisesti Suomi hiljenee juhannuksen ajaksi, mutta sitä ennen on teillä ja kaupoissa ruuhkaa. Monella lomakausi alkaa juhannuksesta ja tiet täyttyvät matkalaisista, jotka ajavat pois kaupungeista. Monet lähtevät maaseudun rauhaan ja veden ääreen.

Kannattaa pitää kuitenkin mielessä muutamia näkökulmia juhannukseen liittyviin riskeihin. Tässä muutama juhannusteesi:

1. Kaupoissa kannattaa käydä hyvissä ajoin. Juuri ennen juhannusta ja juhannusaattona kaupat ovat täynnä ihmisiä. Se koettelee hermoja.

2. Kun lähdet pois kotoa muista varautua siihen ympäristöön, jonne olet menossa. Muista täydentää myös lääkekaappi. Älä unohda hyttysmyrkkyä.

3. Varaa aikaa liikenteeseen. Mieluummin perillä myöhässä kuin ei ollenkaan. Ruuhkaisella tiellä ohittelulla et voita kuitenkaan montaa minuuttia.

4. Alkossa käydessä mieti myös se, miltä alkoholinkäyttö näyttää lasten silmissä. Riittäisikö vähempikin?

5. Vesi ja alkoli ei ole hyvä yhdistelmä. Muista ne pelastusliivit. Niiden avulla säästettäisiin monta henkeä, jos vaan niitä käytettäisiin. Veneessä ne eivät auta mitään. Ne on oltava päällä – kaikilla.

6. Älä unohda saunaa lämpiämään tai avotulta ilman valvontaa. Palokuntaa ei tavallisesti kutsuta juhannusjuhliin. Muista ainakin varata ensisammutusvälineitä lähelle. Rasvapaloon ja sähköpaloon ei sitten laiteta vettä. Ne tukahdutetaan. Ja avotulta ei sitten tehdä metsäpalovaroituksen aikana.

7. Vieraassa rannassa ei saa hypätä suoraan veteen, ennen kuin on varmistettu se, että veden alla ei ole kiviä, uppotukkeja tai muutakaan vaarallista esinettä.

8. Alkoholin vaikutuksen alaisena ei sitten ajeta autoa, moottoripyörää, venettä tai muutakaan ajoneuvoa. Liian monta juttua on näistä jo luettu lehdistä. Paluuliikenteeseen ei ole asiaa ennen kuin alkoholi on palanut verestä ja on levätty tarpeeksi.

9. Jos sinulla käy tuuri ja pääset tekemään lähempää tuttavuutta uuden vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa – muista suojautua asianmukaisesti. Se on parempi juhannusmuisto kuin lääkärilläkäynti.

10. Järki käteen juhliessakin. Pidetään huolta muistakin.


Ja muistakaa, ettei kororatilanne ole vielä ohi. Samat ohjeet turvallisuusväleistä ja kokoontumisista pätevät edelleen. 

Hyvää ja turvallista juhannusta kaikille tänä poikkeuksellisena vuonna 2020!






lauantai 13. kesäkuuta 2020

Hyttyset ja taistelu ilmaherruudesta

Alkaa olla taas se aika vuodesta kun ilmaherruudesta käydään katkeraa taistelua. Miljoonat hyttyset ja muut pistävät ötökät ottavat ilmatilan haltuunsa ja pitävät sitä hallussaan koko kesän. Osa ihmisistä ei niistä juuri piittaa, mutta osa on suorastaan hysteerisiä ötököiden suhteen. 

Suomalaiset ötökät eivät yleensä kanna hengenvaarallisia tauteja, mutta allergisille pistot ja puremat voivat olla myös hengenvaarallisia. Myös puutiaiset eli punkit, voivat aiheuttaa vaarallisia tauteja kuten aivokuumetta tai borrelioosia, joka voi hoitamattomana muodostua pitkäaikaiseksi riesaksi. Ulkomaille matkustettaessa on otettava etukäteen selvää paikallisista terveyteen kohdistuvista uhkista, kuten esimerkiksi hyttysten levittämästä malariasta. Näihin tilanteisiin voi tarvita etukäteislääkitystä tai rokotteita. Ulkomaille matkustaville löytyy ohjeistusta täältä.

Puhutaan nyt kuitenkin kotimaan ötököistä ja niiltä suojautumisesta. Onneksi näiltä viheliäisiltä otuksilta voi myös suojautua pukeutumisen, karkotteiden, ympäristön muokkaamisen tai laitteiden avulla. Yksinkertaisin tapa on välttää menemästä alueille, joilla tietää olevan paljon kiusankappaleita. Silloin kuitenkin menettää paljon kesäluonnon nautinnoista. Antoisampaa on hyväksyä ötökät ja suojautua niiltä. Aina on mahdollisuus myös valita vaikkapa auringonottopaikkansa. Etsi paikka, johon käy pieni tuulenvire, niin ötökätkään eivät viihdy siellä niin hyvin. Jos taas otat aurinkoa ryteikköisen metsän vieressä, saat luultavasti kutsumattomia vieraita riesaksesi. 

Vaatetuksen avulla voi suojautua varsin hyvin. Pitkähihaiset paidat ja pitkät housut suojaavat jo paljon. Nilkat, ranteet ja pää pitää myös suojata. Lisäksi on olemassa tarkoitukseen valmistettuja hyttyshuppuja ja takkeja. Vaatetuksen ongelma on se, että liioissa vaatteissa tulee helposti liian kuuma. Liian ohuet ja huokoiset vaatteet eivät suojaa pistoilta, joten tästä pitää löytää jokin toimiva kompromissi. Nilkat voi suojata pitkävartisilla jalkineilla. 

Kemialliset hyttyskarkotteet ovat tehokkaita tilapäiseen karkotukseen. Vaikuttavia aineita on useita ja karkotteita valmistetaan useilla eri tuotemerkeillä. Myös luonnollisempia hyttyskarkotteita on olemassa. Ihoon voi hieroa joko valkosipulia tai sitruuunaa. Sitronella on (Cymbopogon nardus) kasvista saatava öljy, jota saa ainakin luontaistuotekaupoista. Sitäkin käytetään hyönteisten karkottamiseen. 

Hyttysten ja muiden ötököiden pyydystämiseen ja karkottamiseen on olemassa myös laitteita. Niiden toimintatapa vaihtelee. Osa laitteista houkuttelee hyönteiset lähelleen ja tappaa ne sitten esimerkiksi sähköllä. Toiset taas käyttävät ultraääniä tai kemiallista reaktiota karkottamiseen. Esimerkiksi Raid valmistaa pistorasiaan kiinnitettävää hyttyskarkotinta, johon vaihdetaan tehoainetta erittävä nestesäiliö määräajoin. Enää ei ole myynnissä vanhanmallista vaihdettavalla tyynyllä varustettua mallia. Vastaavia löytyy kuitenkin netistä ulkomailta. Hyttyssavut ja kynttilät perustuvat myös siihen, että tehoaine erittyy lämmön avulla. ThermaCELL vaikuttaa mielenkiintoiselta hyttyskartottimella, mutta käytön hinta muodostuu varsin korkeaksi vaihdettavien kaasusäiliöiden ja tyynyjen takia. 

Ympäristön muokkaamisen avulla on myös mahdollista vähentää alueella olevia ötököitä. Omakotiasujan kannattaa pitää ruoho lyhyenä ja karsia turhat pusikot pois tontilta. Samoin jos tuuli pääsee puhaltamaan pihalle, niin sekin vähentää hyttysmäärää. Kesämökeille pätee nämä samat asiat. Pihalle voi laittaa myös hyttysansan, joka houkuttelee ja tuhoaa alueen hyttysiä. Vesitynnyrit ja muut vastaavat seisovaa vettä sisältävät astiat kannattaa peittää kannella ja turhat lätäköt ja ojat kuivattaa pihapiiristä. Myös räystäskoulut kannattaa tarkastaa. Näin uusi hyttyssukupolvi ei kasva ainakaan omassa pihassa. Pihalle voi myös pystyttää katoksen, jonka suojaa hyttysverkoilla. 









maanantai 1. kesäkuuta 2020

Liikenteessä kaksipyöräisellä

Kävin tänään ajelemassa lenkin skootterillani ja liikenteessä tuli vastaan monenlaisia kaksipyöräisellä ajavia. Osa ajoi isoilla tehokkailla moottoripyörilla, osa isommilla skoottereilla ja loput joko mopoilla tai moposkoottereilla. Selvästi näkyi kuitenkin se, että lämpimät ilmat ovat saaneet kaksipyöräiset liikkeelle ja se kannattaa ottaa huomioon liikenteessä uusien liikennesääntöjen lisäksi.

Moottoripyöräilijoiden kunniaksi pitää tänään sanoa se, että nopeudet olivat kaupungissa ja esikaupunkialueilla rajoitusten mukaisia. Muutenkin isommilla pyörillä liikkuneet ajoivat maltillisesti. Sen sijaan mopoilla ja moposkoottereilla ajavien pitäisi kyllä katsoa peiliin ja kerrata liikennesääntöjä. Osa mopoista oli selvästikin viritettyjä äänen ja vauhdin perusteella. Nämä ajopelit olivat poikien alla. Moposkoottereissa oli sen sijaan molempia sukupuolia, mutta täytyy sanoa, että tyttöjen ajo oli paljon huonompaa. Vilkkujen käyttö tuntui olevan aivan vieras käsite ja ajovaloja ei käytetty ollenkaan. Luulisi näiden olevan perusasioita, joiden avulla oma liikenneturvallisuus paranee huomattavasti. Varsinkin vilkkujen käytön puute näytti todella vaaralliselta kaupunkiliikenteen seassa. Samalla monella oli kyydissä matkustaja. Toivottavasti oppi menee perille ennen kuin tulee onnettomuuksia. 

Myös autoilijoiden kannattaa ottaa kaksipyöräiset huomioon liikenteessä. Nyt lumien sulamisen jälkeen liikenteessä on paljon uusia mopokortin haltijoita, joilla liikennesääntöjen soveltaminen käytäntöön on vielä opetteluvaiheessa. Samoin ajoneuvon hallinta voi olla vajavaista. Näin on, vaikka mopokorttiuudistuksen jälkeen tilanteen pitäisi olla parempi kuin ennen. Liikenteessä otetaan uhkarohkeita riskejä ja tehdään holtittomia kaistanvaihdoksia. Kaikki eivät selvästikään tiedosta vaaraa. Pään pitäisi kääntyillä ajajalla huomattavasti nykyistä enemmän. Auto tulee takaa paljon nopeammin, eikä peileistä näe kaikkea. Tällöin holtiton kaistanvaihto tai ilman suuntamerkkiä kääntyminen voi olla kohtalokasta. Autoilijan ei kannata luottaa siihen, että edessä ajava mopoilija toimii aina oikein. 

Mopoilijoilla näkyy myös todella harvoin muita suojavarusteita kuin kypärä. Kypärä on pakollinen, mutta muut suojavarusteet eivät. Ehkä kannattaisi kuitenkin harkita ajotakkia, hanskoja ja housuja. Pelkät farkut ja tavallinen takki eivät anna suojaa kaatumistilanteessa. Myös heijastinliivi olisi hyvä olla varsinkin hämärässä ja pimeässä ajettaessa. Nuorilla näitä ei juuri näe päällä, mutta varttuneemmilla motoristeilla näkee. Ehkä ikä tekee tehtävänsä. Toivottavasti vaan nuoret motoristit elävät sinne asti. Myös aurinkolaseja kannattaisi käyttää enemmän. Kirkas auringonpaiste voi tehdä ajamisen todella hankalaksi ja vaaralliseksi. 

Kyllä tietysti vanhemmatkin motoristit osaavat hölmöillä. Tänään niitä ei tullut vastaan, mutta lehdistä saa lukea aika ajoin älyttömistä ylinopeuksista kun kokeillaan kuinka nopeasti pyörä kulkee. Toivottavasti kukaan ei mene ajamaan humalassa. 

Kuinkahan moni motoristeista on varautunut siihen, että matkanteko loppuukin syystä tai toisesta? Ohessa muutama idea mitä voisi kuljettaa mukana, varsinkin jos ajelee taajama-alueiden ulkopuolella. Nämä siis suoraan ajamiseen liittyvien henkilökohtaisten turvavarusteiden lisäksi. 

Motoristin varusteita: 

- matkapuhelin 

- rahaa 

- aurinkolasit 

- ensiapulaukku 

- turvaliivi 

- otsalamppu tai muu valaisin 

- juomapullo ja pientä naposteltavaa 

- renkaanpaikkausaine 

- työkaluja 

- moottoriöljyä 

- varapolttoainetta 

- varapolttimoita 

- sadevaatteet 

- pieni selviytymispakkaus 


Suuri haaste on saada tavarat mahtumaan mukaan. Osassa ajoneuvoja on tilaa satulan alla tai niihin voi asentaa sivulaukut. Kannattaa harkita myös takaboksin ostamista, jos sellaista ei ole. Ajoneuvotyyppi ratkaisee valinnat. Aina voi ottaa myös repun selkään. Se pitää kuitenkin muistaa, että repussa ei saa olla roikkuvia hihnoja, jotka voisivat jäädä kiinni johonkin ohiajettaessa.


Motorcyclist v Lovebugs
©Jeff Parker, Florida Today
Distributed exclusively by Cagle Cartoons, Inc.

tiistai 19. toukokuuta 2020

Varautuminen


Suomalaiset puhuvat ainakin toistaiseksi enemmän puhekielessä survivalismista kuin varautumisesta. Tämä johtuu luultavasti enemmän sanan alkuperästä kuin tarkan merkityssisällön hakemisesta tälle. Sanan alkuperähän juontaa enganninkieliseen survive tai survival sanaan, joka pitää sisällään alunperin lähinnä hengissäpysymisen ja selviytymisen. Myöhemmin sanan rinnalle on tullut englanninkielisessä kirjallisuudessa muita termejä kuten preparedness, tai prepping eli valmistautuminen. Nämäkään eivät kata koko varautumisen aihepiiriä, sillä valmistautuminen odottaa jotain johon valmistautua. Yleensä odotetaan jotain suurta mullistusta, joka muuttaa maailmaa ratkaisevalla tavalla. Kuitenkin varautuminen lienee onnistunein suomenkielinen vastine tälle ajatusmaailmalle. Varautuminen tapahtuu jonkin asian varalta. Varautuja ei todellakaan toivo, että asiat menisivät pieleen, mutta on valmiimpi jos asiat menevät.


Varautuminen on suhteellisen neutraali arvolataukseton termi, joka sopii suomalaiseen suuhun paremmin ilman ennakkomielikuvia maastopukuisista patriooteista jotka varustavat bunkkeriaan. Varautuminen lähtee arkisista asioista. Suomalainen selviytymisopas -kirjassa esittelelin mihin kaikkeen voi ja kannattaa varautua omissa arkiympyröissä. Kirja esittelee myös muita vähemmän arkisia riskejä ja skenaarioita sekä antaa vinkkejä kuinka riskejä voi vähentää omalla toiminnallaan. Kirjan saatavuus tosin on heikko. Sitä ei tahdo löytyä enää mistään. Pitäisi varmaan kirjoittaa uusi päivitetty versio.


Varautumisen perusta on siinä, että oppii tiedostamaan ympäristönsä riskit sekä arvioimaan niiden todennäköisyyden. Varautuja ei ole vainoharhainen kaikkialla mörköjä näkevä hörhö, vaan omat henkilökohtaiset mahdollisuutensa ja rajoituksensa tunteva, ympäristönsä riskit tiedostava, itsenäisesti ajatteleva henkilö. Hän on varautunut mahdollisesti pieleen meneviin asioihin sekä ajatuksen että varusteidensa kautta. Lisäksi hän on valmis oppimaan uutta ja on kiinnostunut hyvin erilaisista taidoista mielenkiintonsa mukaan, sekä sen mukaan mitä taitoja hän ajattelee tarvitsevansa erilaisissa tilanteissa. Varautuja ei siis automaattisesti odota asioiden menevän aina pieleen tai odota maailmanloppua bunkkerissaan, vaan elää normaalia elämää avoimin silmin, mutta tiedostaen sen, että kaikki ei aina suju suunnitelmien mukaan.


Varautumisen ensimmäinen askel lähtee korvien välistä. Ensin pitää tiedostaa varautumisen tarve ja perustella se itselle. Kun huomaa varautumisen olevan järkevää alkaa miettiä mihin ja miten pitäisi varautua. Kannattaa aloittaa hyvin arkisista asioista ja miettiä asioita turvallisuuden kannalta sekä sellaisten tilanteiden varalta, jolloin esimerkiksi sähköt, kaasunjakelu, vedenjakelu tai lämmitys eivät toimi. Kun miettii näitä – alkaa ajattelemaan asioita varautumisen kannalta. 


Oma arki on saatava ensin kuntoon. Ensimmäinen asia, joka varautujalla tulee olla kunnossa on kotivara. 







torstai 14. toukokuuta 2020

Kyyn purema

Me Suomessa olemme siitä onnellisessa asemassa, että meillä ei ole kuin yksi myrkyllinen käärme luonnonvaraisena -kyykäärme. Samoin muukin eläinkunta on meillä varsin vaaratonta verrattuna moneen muuhun maahan. Kyy on levinnyt käytännössä koko Suomeen, mutta sen on harvinaisempi aivan maan pohjoisosissa. 

Yleensä kyy pakenee tai piiloutuu kun huomaa ihmisen tulevan, mutta jos se joutuu uhatuksi, niin se puree. Tätä tilannetta voi yrittää välttää esimerkiksi pukeutumalla pitkävartisiin kumisaappaisiin ja tömistelemällä kulkiessaan. Jos kyy havaitsee tömistelyn, niin se luultavasti lähtee karkuun tai piiloutuu.

Omaa ympäristöä voi muokata kyylle epäsuotuisaksi. Turhat puupinot, romukasat ja muut piilopaikat raivataan ja nurmikko pidetään lyhyenä. Myös siilit ja muurahaiset karkottavat kyitä. Samoin kissa voi vähentää alueen hiiriä tms jyrsijöitä, joten kyylle ei ole helposti ravintoa saatavilla ja se hakeutuu muualle. Huonosti hoidettu komposti voi välillisesti houkutella kyitä alueelle kun hiirille ja muille jyrsijöille on siellä helppoa ruokaa. Helpon ruuan perässä tulee myös kyy apajille …

Kyyn purressa pitää aina käydä lääkärissä sillä puremalle voi olla allerginen ja silloin oireet voimistuvat ja vaativat hoitoa. Terveelle aikuiselle kyyn purema ei ole hengenvaarallinen, mutta lapsille ja vanhuksille se voi olla. Puremakohta pitää lastoittaa liikkumattomaksi, jos puremakohta on raajoissa. Muutenkin liikkumista tulee välttää. Mieluiten henkilö kannetaan kulkuneuvoon ja mennään lääkäriin. Jos kyyn purema aiheuttaa vakavia oireita kuten hengenahdistusta tai kurkunpään turvotusta on kyseessä allerginen reaktio ja silloin kannattaa mennä suoraan sairaalan ensiapuun tai terveyskeskukseen.

Kyyn puremaan on olemassa kyypakkaus, ampikyy tai käärmepakkaus nimellä olevia valmisteita, mutta niiden tehosta ei ole yksimielisyyttä. Ainakin niillä on psykologinen vaikutus purtuun henkilöön. Tablettien syöminen antaa sen vaikutuksen, että nyt asia on hoidossa ja tämä rauhoitttaa purtua henkilöä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö pitäisi mennä lääkäriin, vaikka nämä kortisonitabletit olisikin syöty. Aina kyyn pureman jälkeen pitää käydä lääkärissä. Oireet voivat tulla viiveellä.





perjantai 8. toukokuuta 2020

Hätävara

Olen viime aikoina miettinyt paljon kotivaraa käsitteenä ja sen sisältöä. Yksi näkökulma siitä vielä puuttuu, nimittäin se, että osa ihmisistä ajattelee kotivaran olevan jollain tavalla erillinen varasto joka on irti tavallisesta elämästä. Myös osa preppaajista ja varsinkin survivalisteista ajattelee näin. Jos kotivaran ajattelee olevan erillinen varasto sen luonne muuttu myös erilaiseksi ja nimike ei enää olekaan kotivara vaan hätävara.


Mitä eroa on kotivaralla ja hätävaralla?

Kotivara on tarkoitettu jatkuvaan käyttöön eikä erilliseksi varastoksi. Toimiva kotivara myös helpottaa tavallista arkea ja säästää sekä rahaa että aikaa kun aina ei tarvitse lähteä kauppaan jonkun pienen puuttuvan asian takia. Hätävara puolestaan on hankittu ainoastaan poikkeustilanteita ajatellen, joten sen sisältö painottuu eri asioihin kuin kotivara. Hätävara voi olla osa pitempiaikaista varautumissuunnitelmaa tai sitten vain lyhytaikaiseen poikkeustilanteeseen tarkoitettu varasto joka säilyy hyvin. Hätävarakaan ei koostu pelkästään elintarvikkeista. Hätävarassa ei yleensä säilytetä hanavettä. Sen sijaan on voitu hankkia varastoon pullotettua vettä, vedenpuhdistusvälineitä tai kemikaaleja.


Mikä hätävara sitten on?

Hätävara on ainoastaan poikkeustilanteisiin tarkoitettu varanto. Siihen kuuluu samoja tuotteita kuin kotivaraan, mutta merkittävin ero on siinä, että siihen ei kuulu elintarvikkeiden tuoretuotteita eikä muitakaan huonosti säilyviä tuotteita. Hätävara on nimensä mukaisesti tarkoitettu hätätilanteisiin. Se voi sisältää myös tarvikkeita, joiden avulla selvitään myös kodin ulkopuolella, joten tässä tulee selkeä yhtymäkohta käsitteeseen BOB (Bug Out Bag). Suomeksi poistumispakkaus tai evakuointipakkaus. Tämä kolmen vuorokauden pakkaus sisältää kaiken minkä avulla selviää 72h myös kodin ulkopuolella.

Hätävara voi olla rakennettu ajatuksella hanki ja unohda. Tämä tämä tarkoittaa, että sitä ei ole tarkoituksella hankittukaan käytettäväksi normaaliolosuhteissa. Maailmalla on olemassa tähän tarkoitukseen rakennettuja valmiita elintarvikkeista koostuvia kokonaisuuksia. Sillon voi valita kuinka pitkäksi aikaa haluaa nämä hankkia ja mitä tämä valmis paketti pitää sisällään. Valmistajia ovat mm. Wise Company ja Mountain House. Näitä ei siis saa Suomesta valmiina paketteina. Mountain Housen tuotteita saa kyllä retkiruokina useistakin paikoista. Muitakin valmistajia löytyy. Voi olla, että koronaviruksen jälkeen kysyntä tähänkin tuoteryhmään herää myös täällä Suomessa.

Itse olisin valmis hankkimaan tämäntyyppisen elintarvikepaketin vapaa-ajan asuntoon mökille. Näin ei tarvitsisi miettiä säilyvyyttä tai säilytysolosuhteita niin paljon kuin nykyisin. Näiden valmiiden elintarvikepakettien säilyvyys on jopa 30 -vuotta. Juuri siksi tarkoitan, että nämä ovat osta ja unohda tyyppisiä. Kun ne on kerran hankkinut tietää, että ne säilyvät pitkään odottamassa käyttöä. Nämä valmiit pakkaukset ovat kustannuksiltaan varsin kalliita, kuten linkkien kautta voi todeta. Tietysti kaikki on suhteellista. Tositarpeessa kiittää itseään investoinnista.


Kesämökin hätävara

Hätävara voi olla myös vapaa-ajan asuntoon tarkoitettu varanto. Koska vapaa-ajan asunnolla ei olla kokoaikaisesti, siellä ei myöskään voi varastoida esimerkiksi tuore-elintarvikkeita. Siksi kesämökkien kotivara on erilainen kuin vakituisen asunnon, ja sen takia nimitys ei ole sama. Mökkeilykauden aikana ja sen jälkeenkin  vapaa-ajan asunnolle voi jättää hätävaran - ihan jo siksi, että omasta kodista voi joutua lähtemään yllättäen, jolloin poistumispaikkama voi olla oma vapaa-ajan asunto. On järkevää pitää elintarvikkeita ja muita kotivaraan liittyviä tarvikkeita myös siellä. Tällöin voidaan puhua BOL:sta (Bug Out Location) kuten englanniksi asia ilmaistaan. Suomessa tämänkaltaisia paikkoja on historian saatossa kutsuttu piilopirteiksi, mutta nykyisin ehkä todenmukaisempi ja yleisempi ilmaus on mökki. Toki se voi olla muukin paikka. Etukäteen mietittyjä poistumispaikkoja voi olla useampia eri ilmansuunnissa.

Elintarvikkeet ja muut varusteet pitää valita siten, että ne säilyvät talven ylikin. Lisäksi ne pitää suojata hyvin sekä kosteudelta, lämpötilan vaihteluilta, että eläimiltä. Yleensä mökeillä on luonnon omia kutsumattomia vieraita. Hyönteiset, hiiret ja muut pienet eläimet tulevat etsimään ruokaa mökeiltä kun ruoka käy vähiin luonnossa. Tällöin on hyvin tärkeää, että elintarvikkeet on suojattu asianmukaisesti. Ei ole liioittelua laittaa niitä ensin ilmatiiviisiin astioihin ja sitten vielä peltirasioihin tai lasipurkkeihin.

Useimmat elintarvikkeet eivät kestä toistuvaa sulamista ja jäätymistä. Nekin jotka kestävät saattavat muuttua maultaan ja rakenteeltaan. Elintarvikkeiden kannalta olisi hyvä jos ne eivät pääsisi jäätymään ollenkaan. Ne olisivat siis kellarissa tai muussa paikassa, jossa olisivat suojassa pakkaselta, kondenssivedeltä ja eläimiltä. Kannattaa siis harkita maakellarin rakentamista mökille. Varsinkin sähköttömillä mökeillä siitä on hyötyä.


Mitkä elintarvikkeet sopivat talvisäilytykseen? Oletetaan, että ne on asianmukaisesti suojattu. 


Kannattaa aina jättää avaamaton paketti, tai ilmatiiviisti pakattu. Teollisesti ilmatiiviisti folioon tyhjiöpakatut tuotteet ovat parhaita. Kahvi, tee, sokeri, suola, valmispata-ainekset, retkiruuat yms. säilyvät varsin hyvin. Tätä listaa ei kannata ottaa kiveen hakattuna totuutena, sillä muuttujia on monta matkan varrella. Asiasta on myös vaikea löytää kirjoitettua, tutkittua tietoa. Kokemus opettaa, mutta kannattaa aina pelata varman päälle.

Säilyketölkit ovat hyviä jos eivät pääse jäätymään tai kosteudelle alttiiksi. Säilykkeet voivat olla syötäviä vielä jäätymisen jälkeenkin, mutta rakenne voi muuttua. Älä koskaan käytä säilyketölkkiä, joka on kolhiintunut, pullistunut, tai ruostunut. Ilmatiiviisti suojatut kuivatuotteet: riisi, pastat, puurohiutaleet, sokeri, hunaja, jauhot, mausteet säilyvät myös. Tosin maku saattaa muuttua ja paakkuuntumista tapahtua.  Näkkileipä säilyy myös kunhan on suojattu kunnolla. Samalla tavalla maku voi muuttua. Vettä sisältäviä elintarvikkeita ei voi säilyttaa tiloissa jossa lämpötila vaihtelee pakkasen ja lämpöasteiden välillä. Vesi laajenee jäätyessään ja voi rikkoa säilytysastian, pussin tai purkin.

Tämä  elintarvikkeiden talvisäilytys on aihepiiri, josta haluaisin kuulla teidän lukijoiden kokemuksia ja vinkkejä. Mitkä tuotteet olette kokeneet hyvin säilyviksi ja mitkä eivät säily?














perjantai 1. toukokuuta 2020

Ihmiskoe - vai vielä vakavampi nimitys?

Koulut avautuvat toukokuun 14. päivä 2020 parin kuukauden etäopetusjakson jälkeen. Yhteiskuntaa on avattava. Näin meille vakuutetaan ja näin on hallituksemme suuressa viisaudessaan päättänyt. Samalla kun koulut avataan kahdeksi lukuvuoden viimeiseksi viikoksi hallitus kertoo meille koronaepidemian etenevän liian hitaasti. Siitä voi seurata ongelmia jatkossa. Tilanne pitkittyy. Samaa säestää sosiaali- ja terveysministeriö sekä  terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Vain terveysviranomaisilla on oikeus sanoa sanansa koulunkäyntiin. Kuinka monta pedagogia ja opetusalan arkea tuntevaa henkilöä sieltä löytyy eri kouluasteiden ja koulumuotojen osalta? Opettajien asiantuntemusta ei ole haluttu kuulla. Päätökset on tehty muualla. Piste.


Nyt herää kysymys - Avataanko koulut nyt sitä varten, että koronavirus pääsee leviämään nopeammin yhteiskunnassa?


Tältä ajatukselta ei enää voi välttyä, koska mitään muuta järkevää perustetta koulujen avaamiselle ei ole. Hallitus väittää, että juridisesti kouluja ei voi enää pitää kiinni, koska se ei ole välttämätöntä. Kuka määrittelee tämän välttämättömyyden? Kas kummaa, samat tahot, jotka ovat sitä mieltä, että virus etenee liian hitaasti.

Minusta nyt on käynnistymässä julma ihmiskoe, jossa leikitään ihmisten hengellä. Jos tavallinen kansalainen tekisi jotain samansuuntaista toiselle ihmiselle hän saisi syytteen. En ole juristi,  mutta mikä olisikaan tutkittava rikosnimike - törkeä kuolemantuottamus vai peräti murha? Tekohan on suunnitelmallinen ja järjestelmällinen. 

Olisiko nyt aika ryhtyä passiiviseen vastarintaan? Vanhemmat voivat päättää halutessaan, että eivät päästä lapsiaan kouluun ja pitävät kotikoulua viimeiset kaksi viikkoa. Lukuvuosi on käytännössä ohi, eikä kouluilla ole enää mitään mielekästä tekemistä. On aivan turha uhkailla huoltajia sakkorangaistuksilla poissaoloista, koska se mahdollisuus on ollut koko ajan olemassa poissaolojen osalta. En muista yhtään tapausta oman opettajaurani varrelta, jossa näin olisi tehty. Kokemusta on kuitenkin jo yli kahdenkymmenen vuoden ajalta. Jos huoltaja päättää jotain, niin koulu ei käytännössä voi mitään. Huoltajan tahto ratkaisee. Suomessa ei ole koulupakkoa, vaan oppivelvollisuus. Se ei vaadi läsnäoloa, vaan todisteen siitä, että opinnot etenevät. Mitä niin tärkeää on lukuvuoden kahdessa viimeisessä viikossa, että riski hengenlähtöön kannattaa ottaa. Ei mitään.

Käyttäkää ihmiset omaa harkintaa. Älkää uskoko kaikkea mitä teille tuputetaan. Minä en aio laskea omia lapsiani kouluun. Enkä edes ano siihen lupaa. Katsotaan mitä siitä seuraa. Astun nyt henkilökohtaisesti barrikadeille etulinjaan.






keskiviikko 29. huhtikuuta 2020

Koulut auki - vaikka henki menisi

Hallitus on "suuressa viisaudessaan" tehnyt päätöksen koulujen avaamiseksi lukuvuoden kahdeksi viimeiseksi viikoksi. Muistaako kukaan millaista normaalioloissa koulujen viimeiset kaksi viikkoa ovat? - Pelkkää ajan tappamista kun arvosanat on annettu. Lapset ovat lomatunnelmissa ja opiskelusta ei tule enää mitään. Leikitään, pelataan, siivotaan paikkoja ja ympäristöä sekä tehdään retkiä. Tämä ei ole riskin arvoista tässä tilanteessa.

No, nyt on sitten päätetty kesken maailmanlaajuisen pandemian avata koulut lukuvuoden kahdeksi viimeiseksi viikoksi. Mitä järkeä tässä on? Henkilökohtaisesti en näe mitään muuta kuin negatiivisia puolia. Lapset eivät varmasti tule istumaan kiltisti penkeissään kun eivät ole nähneet toisiaan pitkiin aikoihin. Luvassa on runsaasti levottomuutta. Opiskelu tässä vaiheessa on sivuseikka. Kuinka muuten aiotaan toteuttaa turvavälit ja kokoontumisrajoitukset? Ei millään koululla ole niin paljon tiloja käytettävissään. Itselläni on siivouskomeron kokoinen luokkahuone, jossa ei tule olemaan tietoakaan turvaväleistä. Oppilaat ovat niin tiiviisti luokassa, että voivat koskettaa toisiaan kun ojentavat käden. Ruokailut, välitunnit ja kaikkien 500 oppilaan sijoittaminen koulun tiloihin vaatii taikurin avuksi. Se ei yksinkertaisesti ole mahdollista muuten. Onneksi hallitus luulee olevansa taikuri.

Nyt otetaan täysin turhia riskejä viruksen leviämisen kannalta. Terveysviranonomaset vakuuttavat, että lapset eivät juurikaan sairasta virusta. Entä levittävätkö he sitä? Kuka ottaa vastuun jos virus alkaakin levitä hallitsemattomasti lasten välityksellä koteihin ja koulun henkilökuntaan? Kuulun itse riskiryhmään ja olen opettaja. Kysynkin tässä julkisesti -  Ottaako työnantaja tai valtio vastuun siitä jos saan viruksen itselleni ja kuolen siihen? Korvaako se taloudelliset menetykset perheelleni nyt ja tulevaisuudessa? Tuskin. 

Eli riskiryhmiin kuuluvat lähtevät nyt töihin henkensä uhalla, vaikka oikeasti ei olisi mikään pakko. Poikkeustila vaatii poikkeuksellisia tekoja ihmisten turvallisuuden takaamiseksi. Tämä toiminta sotii vahvasti sitä periaatetta vastaan. Nyt otetaan täysin turhia riskejä kahden viikon takia. Kuka tästä oikeasti hyötyy? Olisiko samalla aika purkaa koko poikkeustila kun asiat kerta ovat nyt niin hyvin?

Ne oppilaat, joilla on ongelmia eivät parane tässä kahdessa viikossa. Heitähän on käytetty koulujen aukaisemisen puolesta puhuvina argumentteina. Heillä tulee olemaan ongelmat vielä ensi lukuvuonnakin. Valitettavasti olen nähnyt sen yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksella, että ongelmaoppilaat pysyvät samoina koko koulu-uransa. Heidän ongelmansa tiedostetaan jo päiväkodissa. Eikä  yhdeksässä tai kymmenessä vuodessakaan ole saatu niitä poistettua. Ongelmien  syyt ovat syvällä jossain muualla. Tämä kaksi viikkoa ei tule muuttamaan sitä faktaa mihinkään. 

Tässä tulee minun "kutsumus"- ammatin raja vastaan. Niin pitkää kesälomaa en toivo, että joutuisin viettämään sen mullan alla.

Saatanan tunarit - kuten entinen valtionpäämies totesi aikoinaan.