Varautuminen

Suomalaiset puhuvat ainakin toistaiseksi enemmän puhekielessä survivalismista kuin varautumisesta. Tämä johtuu luultavasti enemmän sanan alkuperästä kuin tarkan merkityssisällön hakemisesta tälle. Sanan alkuperähän juontaa enganninkieliseen survive tai survival sanaan, joka pitää sisällään alunperin lähinnä hengissäpysymisen ja selviytymisen. Myöhemmin sanan rinnalle on tullut englanninkielisessä kirjallisuudessa muita termejä kuten preparedness, tai prepping eli valmistautuminen. Nämäkään eivät kata koko varautumisen aihepiiriä, sillä valmistautuminen odottaa jotain johon valmistautua. Yleensä odotetaan jotain suurta mullistusta, joka muuttaa maailmaa ratkaisevalla tavalla. Kuitenkin varautuminen lienee onnistunein suomenkielinen vastine tälle ajatusmaailmalle. Varautuminen tapahtuu jonkin asian varalta. Varautuja ei todellakaan toivo, että asiat menisivät pieleen, mutta on valmiimpi jos asiat menevät.

Varautuminen on suhteellisen neutraali arvolataukseton termi, joka sopii suomalaiseen suuhun paremmin ilman ennakkomielikuvia maastopukuisista patriooteista jotka varustavat bunkkeriaan. Varautuminen lähtee arkisista asioista. Suomalainen selviytymisopas -kirjassa esittelelin mihin kaikkeen voi ja kannattaa varautua omissa arkiympyröissä. Kirja esittelee myös muita vähemmän arkisia riskejä ja skenaarioita sekä antaa vinkkejä kuinka riskejä voi vähentää omalla toiminnallaan. Kirjan saatavuus tosin on heikko. Sitä ei tahdo löytyä enää mistään. Pitäisi varmaan kirjoittaa uusi päivitetty versio.

Varautumisen perusta on siinä, että oppii tiedostamaan ympäristönsä riskit sekä arvioimaan niiden todennäköisyyden. Varautuja ei ole vainoharhainen kaikkialla mörköjä näkevä hörhö, vaan omat henkilökohtaiset mahdollisuutensa ja rajoituksensa tunteva, ympäristönsä riskit tiedostava, itsenäisesti ajatteleva henkilö. Hän on varautunut mahdollisesti pieleen meneviin asioihin sekä ajatuksen että varusteidensa kautta. Lisäksi hän on valmis oppimaan uutta ja on kiinnostunut hyvin erilaisista taidoista mielenkiintonsa mukaan, sekä sen mukaan mitä taitoja hän ajattelee tarvitsevansa erilaisissa tilanteissa. Varautuja ei siis automaattisesti odota asioiden menevän aina pieleen tai odota maailmanloppua bunkkerissaan, vaan elää normaalia elämää avoimin silmin, mutta tiedostaen sen, että kaikki ei aina suju suunnitelmien mukaan.

Varautumisen ensimmäinen askel lähtee korvien välistä. Ensin pitää tiedostaa varautumisen tarve ja perustella se itselle. Kun huomaa varautumisen olevan järkevää alkaa miettiä mihin ja miten pitäisi varautua. Kannattaa aloittaa hyvin arkisista asioista ja miettiä asioita turvallisuuden kannalta sekä sellaisten tilanteiden varalta, jolloin esimerkiksi sähköt, kaasunjakelu, vedenjakelu tai lämmitys eivät toimi. Kun miettii näitä – alkaa ajattelemaan asioita varautumisen kannalta. 

Oma arki on saatava ensin kuntoon. Ensimmäinen asia, joka varautujalla tulee olla kunnossa on kotivara. 

Kyyn purema

Me Suomessa olemme siitä onnellisessa asemassa, että meillä ei ole kuin yksi myrkyllinen käärme luonnonvaraisena -kyykäärme. Samoin muukin eläinkunta on meillä varsin vaaratonta verrattuna moneen muuhun maahan. Kyy on levinnyt käytännössä koko Suomeen, mutta sen on harvinaisempi aivan maan pohjoisosissa. 

Yleensä kyy pakenee tai piiloutuu kun huomaa ihmisen tulevan, mutta jos se joutuu uhatuksi, niin se puree. Tätä tilannetta voi yrittää välttää esimerkiksi pukeutumalla pitkävartisiin kumisaappaisiin ja tömistelemällä kulkiessaan. Jos kyy havaitsee tömistelyn, niin se luultavasti lähtee karkuun tai piiloutuu.

Omaa ympäristöä voi muokata kyylle epäsuotuisaksi. Turhat puupinot, romukasat ja muut piilopaikat raivataan ja nurmikko pidetään lyhyenä. Myös siilit ja muurahaiset karkottavat kyitä. Samoin kissa voi vähentää alueen hiiriä tms jyrsijöitä, joten kyylle ei ole helposti ravintoa saatavilla ja se hakeutuu muualle. Huonosti hoidettu komposti voi välillisesti houkutella kyitä alueelle kun hiirille ja muille jyrsijöille on siellä helppoa ruokaa. Helpon ruuan perässä tulee myös kyy apajille …

Kyyn purressa pitää aina käydä lääkärissä sillä puremalle voi olla allerginen ja silloin oireet voimistuvat ja vaativat hoitoa. Terveelle aikuiselle kyyn purema ei ole hengenvaarallinen, mutta lapsille ja vanhuksille se voi olla. Puremakohta pitää lastoittaa liikkumattomaksi, jos puremakohta on raajoissa. Muutenkin liikkumista tulee välttää. Mieluiten henkilö kannetaan kulkuneuvoon ja mennään lääkäriin. Jos kyyn purema aiheuttaa vakavia oireita kuten hengenahdistusta tai kurkunpään turvotusta on kyseessä allerginen reaktio ja silloin kannattaa mennä suoraan sairaalan ensiapuun tai terveyskeskukseen.

Kyyn puremaan on olemassa kyypakkaus, ampikyy tai käärmepakkaus nimellä olevia valmisteita, mutta niiden tehosta ei ole yksimielisyyttä. Ainakin niillä on psykologinen vaikutus purtuun henkilöön. Tablettien syöminen antaa sen vaikutuksen, että nyt asia on hoidossa ja tämä rauhoitttaa purtua henkilöä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö pitäisi mennä lääkäriin, vaikka nämä kortisonitabletit olisikin syöty. Aina kyyn pureman jälkeen pitää käydä lääkärissä. Oireet voivat tulla viiveellä.

Hätävara

Olen viime aikoina miettinyt paljon kotivaraa käsitteenä ja sen sisältöä. Yksi näkökulma siitä vielä puuttuu, nimittäin se, että osa ihmisistä ajattelee kotivaran olevan jollain tavalla erillinen varasto joka on irti tavallisesta elämästä. Myös osa preppaajista ja varsinkin survivalisteista ajattelee näin. Jos kotivaran ajattelee olevan erillinen varasto sen luonne muuttu myös erilaiseksi ja nimike ei enää olekaan kotivara vaan hätävara.

Mitä eroa on kotivaralla ja hätävaralla?

Kotivara on tarkoitettu jatkuvaan käyttöön eikä erilliseksi varastoksi. Toimiva kotivara myös helpottaa tavallista arkea ja säästää sekä rahaa että aikaa kun aina ei tarvitse lähteä kauppaan jonkun pienen puuttuvan asian takia. Hätävara puolestaan on hankittu ainoastaan poikkeustilanteita ajatellen, joten sen sisältö painottuu eri asioihin kuin kotivara. Hätävara voi olla osa pitempiaikaista varautumissuunnitelmaa tai sitten vain lyhytaikaiseen poikkeustilanteeseen tarkoitettu varasto joka säilyy hyvin. Hätävarakaan ei koostu pelkästään elintarvikkeista. Hätävarassa ei yleensä säilytetä hanavettä. Sen sijaan on voitu hankkia varastoon pullotettua vettä, vedenpuhdistusvälineitä tai kemikaaleja.

Mikä hätävara sitten on?

Hätävara on ainoastaan poikkeustilanteisiin tarkoitettu varanto. Siihen kuuluu samoja tuotteita kuin kotivaraan, mutta merkittävin ero on siinä, että siihen ei kuulu elintarvikkeiden tuoretuotteita eikä muitakaan huonosti säilyviä tuotteita. Hätävara on nimensä mukaisesti tarkoitettu hätätilanteisiin. Se voi sisältää myös tarvikkeita, joiden avulla selvitään myös kodin ulkopuolella, joten tässä tulee selkeä yhtymäkohta käsitteeseen BOB (Bug Out Bag). Suomeksi poistumispakkaus tai evakuointipakkaus. Tämä kolmen vuorokauden pakkaus sisältää kaiken minkä avulla selviää 72h myös kodin ulkopuolella.

Hätävara voi olla rakennettu ajatuksella hanki ja unohda. Tämä tämä tarkoittaa, että sitä ei ole tarkoituksella hankittukaan käytettäväksi normaaliolosuhteissa. Maailmalla on olemassa tähän tarkoitukseen rakennettuja valmiita elintarvikkeista koostuvia kokonaisuuksia. Sillon voi valita kuinka pitkäksi aikaa haluaa nämä hankkia ja mitä tämä valmis paketti pitää sisällään. Valmistajia ovat mm. Wise Company ja Mountain House. Näitä ei siis saa Suomesta valmiina paketteina. Mountain Housen tuotteita saa kyllä retkiruokina useistakin paikoista. Muitakin valmistajia löytyy. Voi olla, että koronaviruksen jälkeen kysyntä tähänkin tuoteryhmään herää myös täällä Suomessa.

Itse olisin valmis hankkimaan tämäntyyppisen elintarvikepaketin vapaa-ajan asuntoon mökille. Näin ei tarvitsisi miettiä säilyvyyttä tai säilytysolosuhteita niin paljon kuin nykyisin. Näiden valmiiden elintarvikepakettien säilyvyys on jopa 30 -vuotta. Juuri siksi tarkoitan, että nämä ovat osta ja unohda tyyppisiä. Kun ne on kerran hankkinut tietää, että ne säilyvät pitkään odottamassa käyttöä. Nämä valmiit pakkaukset ovat kustannuksiltaan varsin kalliita, kuten linkkien kautta voi todeta. Tietysti kaikki on suhteellista. Tositarpeessa kiittää itseään investoinnista.


Kesämökin hätävara

Hätävara voi olla myös vapaa-ajan asuntoon tarkoitettu varanto. Koska vapaa-ajan asunnolla ei olla kokoaikaisesti, siellä ei myöskään voi varastoida esimerkiksi tuore-elintarvikkeita. Siksi kesämökkien kotivara on erilainen kuin vakituisen asunnon, ja sen takia nimitys ei ole sama. Mökkeilykauden aikana ja sen jälkeenkin  vapaa-ajan asunnolle voi jättää hätävaran - ihan jo siksi, että omasta kodista voi joutua lähtemään yllättäen, jolloin poistumispaikkama voi olla oma vapaa-ajan asunto. On järkevää pitää elintarvikkeita ja muita kotivaraan liittyviä tarvikkeita myös siellä. Tällöin voidaan puhua BOL:sta (Bug Out Location) kuten englanniksi asia ilmaistaan. Suomessa tämänkaltaisia paikkoja on historian saatossa kutsuttu piilopirteiksi, mutta nykyisin ehkä todenmukaisempi ja yleisempi ilmaus on mökki. Toki se voi olla muukin paikka. Etukäteen mietittyjä poistumispaikkoja voi olla useampia eri ilmansuunnissa.

Elintarvikkeet ja muut varusteet pitää valita siten, että ne säilyvät talven ylikin. Lisäksi ne pitää suojata hyvin sekä kosteudelta, lämpötilan vaihteluilta, että eläimiltä. Yleensä mökeillä on luonnon omia kutsumattomia vieraita. Hyönteiset, hiiret ja muut pienet eläimet tulevat etsimään ruokaa mökeiltä kun ruoka käy vähiin luonnossa. Tällöin on hyvin tärkeää, että elintarvikkeet on suojattu asianmukaisesti. Ei ole liioittelua laittaa niitä ensin ilmatiiviisiin astioihin ja sitten vielä peltirasioihin tai lasipurkkeihin.

Useimmat elintarvikkeet eivät kestä toistuvaa sulamista ja jäätymistä. Nekin jotka kestävät saattavat muuttua maultaan ja rakenteeltaan. Elintarvikkeiden kannalta olisi hyvä jos ne eivät pääsisi jäätymään ollenkaan. Ne olisivat siis kellarissa tai muussa paikassa, jossa olisivat suojassa pakkaselta, kondenssivedeltä ja eläimiltä. Kannattaa siis harkita maakellarin rakentamista mökille. Varsinkin sähköttömillä mökeillä siitä on hyötyä.


Mitkä elintarvikkeet sopivat talvisäilytykseen? Oletetaan, että ne on asianmukaisesti suojattu. 


Kannattaa aina jättää avaamaton paketti, tai ilmatiiviisti pakattu. Teollisesti ilmatiiviisti folioon tyhjiöpakatut tuotteet ovat parhaita. Kahvi, tee, sokeri, suola, valmispata-ainekset, retkiruuat yms. säilyvät varsin hyvin. Tätä listaa ei kannata ottaa kiveen hakattuna totuutena, sillä muuttujia on monta matkan varrella. Asiasta on myös vaikea löytää kirjoitettua, tutkittua tietoa. Kokemus opettaa, mutta kannattaa aina pelata varman päälle.

Säilyketölkit ovat hyviä jos eivät pääse jäätymään tai kosteudelle alttiiksi. Säilykkeet voivat olla syötäviä vielä jäätymisen jälkeenkin, mutta rakenne voi muuttua. Älä koskaan käytä säilyketölkkiä, joka on kolhiintunut, pullistunut, tai ruostunut. Ilmatiiviisti suojatut kuivatuotteet: riisi, pastat, puurohiutaleet, sokeri, hunaja, jauhot, mausteet säilyvät myös. Tosin maku saattaa muuttua ja paakkuuntumista tapahtua.  Näkkileipä säilyy myös kunhan on suojattu kunnolla. Samalla tavalla maku voi muuttua. Vettä sisältäviä elintarvikkeita ei voi säilyttaa tiloissa jossa lämpötila vaihtelee pakkasen ja lämpöasteiden välillä. Vesi laajenee jäätyessään ja voi rikkoa säilytysastian, pussin tai purkin.

Tämä  elintarvikkeiden talvisäilytys on aihepiiri, josta haluaisin kuulla teidän lukijoiden kokemuksia ja vinkkejä. Mitkä tuotteet olette kokeneet hyvin säilyviksi ja mitkä eivät säily?

Ihmiskoe - vai vielä vakavampi nimitys?

Koulut avautuvat toukokuun 14. päivä 2020 parin kuukauden etäopetusjakson jälkeen. Yhteiskuntaa on avattava. Näin meille vakuutetaan ja näin on hallituksemme suuressa viisaudessaan päättänyt. Samalla kun koulut avataan kahdeksi lukuvuoden viimeiseksi viikoksi hallitus kertoo meille koronaepidemian etenevän liian hitaasti. Siitä voi seurata ongelmia jatkossa. Tilanne pitkittyy. Samaa säestää sosiaali- ja terveysministeriö sekä  terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Vain terveysviranomaisilla on oikeus sanoa sanansa koulunkäyntiin. Kuinka monta pedagogia ja opetusalan arkea tuntevaa henkilöä sieltä löytyy eri kouluasteiden ja koulumuotojen osalta? Opettajien asiantuntemusta ei ole haluttu kuulla. Päätökset on tehty muualla. Piste.

Nyt herää kysymys - Avataanko koulut nyt sitä varten, että koronavirus pääsee leviämään nopeammin yhteiskunnassa?

Tältä ajatukselta ei enää voi välttyä, koska mitään muuta järkevää perustetta koulujen avaamiselle ei ole. Hallitus väittää, että juridisesti kouluja ei voi enää pitää kiinni, koska se ei ole välttämätöntä. Kuka määrittelee tämän välttämättömyyden? Kas kummaa, samat tahot, jotka ovat sitä mieltä, että virus etenee liian hitaasti.

Minusta nyt on käynnistymässä julma ihmiskoe, jossa leikitään ihmisten hengellä. Jos tavallinen kansalainen tekisi jotain samansuuntaista toiselle ihmiselle hän saisi syytteen. En ole juristi,  mutta mikä olisikaan tutkittava rikosnimike - törkeä kuolemantuottamus vai peräti murha? Tekohan on suunnitelmallinen ja järjestelmällinen. 

Olisiko nyt aika ryhtyä passiiviseen vastarintaan? Vanhemmat voivat päättää halutessaan, että eivät päästä lapsiaan kouluun ja pitävät kotikoulua viimeiset kaksi viikkoa. Lukuvuosi on käytännössä ohi, eikä kouluilla ole enää mitään mielekästä tekemistä. On aivan turha uhkailla huoltajia sakkorangaistuksilla poissaoloista, koska se mahdollisuus on ollut koko ajan olemassa poissaolojen osalta. En muista yhtään tapausta oman opettajaurani varrelta, jossa näin olisi tehty. Kokemusta on kuitenkin jo yli kahdenkymmenen vuoden ajalta. Jos huoltaja päättää jotain, niin koulu ei käytännössä voi mitään. Huoltajan tahto ratkaisee. Suomessa ei ole koulupakkoa, vaan oppivelvollisuus. Se ei vaadi läsnäoloa, vaan todisteen siitä, että opinnot etenevät. Mitä niin tärkeää on lukuvuoden kahdessa viimeisessä viikossa, että riski hengenlähtöön kannattaa ottaa. Ei mitään.

Käyttäkää ihmiset omaa harkintaa. Älkää uskoko kaikkea mitä teille tuputetaan. Minä en aio laskea omia lapsiani kouluun. Enkä edes ano siihen lupaa. Katsotaan mitä siitä seuraa. Astun nyt henkilökohtaisesti barrikadeille etulinjaan.