Varautujan vinkit tulevaan talveen kun kaikki kallistuu

Tulevaan talveen varautuminen on meille pumpulissa eläneille sukupolville poikkeuksellisen vaikeaa. Viime vuosikymmenet olemme saaneet nauttia huomattavasti nykyistä vakaammasta maailmantilanteesta. Kriisejä on aina, mutta nyt kun korona hellittää otettaan, ainakin toistaiseksi, Venäjän sotahullu johtaja on tehnyt Euroopastakin kärsijän. Ja tämä tuntuu meidän jokaisen elämässä myös täällä Suomessa.

Kaikki hinnat kallistuvat. Mitä siis yksittäinen perhe tai ihminen voi tehdä helpottaakseen tilannetta? Meille tämänhetkinen kriisi tuntuu nimenomaan kukkaron kautta. Siksi nämä ajatuksetkin keskittyvät nyt lähinnä siihen kuinka voi säästää arjen menoissa. Palkat eivät tule pysymään hintakehityksen perässä. Ostovoima vähenee väistämättä.

Yleispätevien ohjeiden antaminen kaikille on vaikeaa, sillä ihmiset elävät hyvin erilaisissa oloissa. Joidenkin kukkarossa tämä hintojen nousu ei juuri tunnu, kun taas toiset joutuvat laskemaan euronsa hyvin tarkkaan. Samoin asumismuodot ovat erilaisia ja sitä kautta vaikutusmahdollisuudet kuluihin vaihtelevat paljon. Vuokralla asuva ei voi vaikuttaa kovinkaan paljon asumiskuluihinsa, ellei joudu maksamaan itse lämmitystä ja vettä. Omakotilaloissa, ja varsinkin sähkölämmitteisissä, säästöjä kannattaa etsiä kaikin mahdollisin keinoin. 

Otetaan ensimmäiseksi käsittelyyn vesi. Lämminvesivaraaja kannattaa säätää pienemmälle lämmölle, ei kuitenkaan alle +55° C, jotta pöpöt eivät pääse jylläämään vedessä. Suihkussa lutraaminen siirtyy kiellettyjen asioiden listalle. Neljässä-viidessä minuutissa ehtii pestä itsensä. Saippuoinnin ajaksi suihku laitetaan kiinni. Suihkuveden ei tarvitse olla kuumaa. Se on pitkälti tottumiskysymys. Vedenkäytön vähentämisellä ja viileämmillä suihkuilla voi tulla suuria säästöjä varsinkin monihenkisissä perheissä. 

Veden säästäminen kannattaa vaikka asunnossa ei olisikaan omaa varaajaa. Useimmiten kulutus mitataan ja sen mukaan tulee myös maksu joko suoraan tai välillisesti yhtiövastikkeen ja sitä kautta vuokran kautta. Luonnollisesti pyykki- ja astianpesukoneita ei kannata pyörittää vajaana, vaan odotetaan kunnes kone on täysi ja pestään vasta sitten. Juoksevan veden alla pesu on melkoista tuhlausta astioiden käsinpesussa. Eli vettä lavuaariin, sitten pesu ja sen jälkeen huuhtelu. Vessanpönttö on myös melkoinen vesirosvo. Eli kannattaa miettiä voisiko pienen lirun jättää pönttöön esimerkiksi yöllä ja vetää vasta aamulla. Yleensä vetäisy kuluttaa 3-10 litraa joka kerta. Eli jos pöntöstä löytyy pieni ja iso vetäisy, niin sitä kannattaa käyttää tarpeen mukaan. Jokainen voi laskea itse kuinka paljon kuluttaa vettä vuodessa pelkästään vessan vetämiseen. Sitten se kerrotaan asukkaiden lukumäärällä. Luku voi olla yllättävän suuri.

Sähkön hinta on nyt pilvissä. Nyt on turha haikailla enää edullisten sähkösopimusten perään. Ne joilla sellainen on ovat nyt hyvässä tilanteessa siihen asti kunnes määräaikaisuus menee umpeen. Kuluttajille tarjotaan nyt lähinnä pörssisähkösopimuksia. Sähköyhtiöt eivät enää uskalla ottaa riskejä. Toistan tässä vielä kerran, että minun mielestä sähkö, vesi ja teleliikenne ovat peruspalveluja, joiden pitäisi olla valtion hallussa, ei pörssikeinottelijoiden, varsinkin kun omistus on ulkomailla. Heitä ei kiinnosta meidän hätä, vaan omat osingot. Tällä hetkellä energiayhtiöt takovat satumaisia tuloksia tavallisten ihmisten kustannuksella.

Sähköä voi säästää monin eri tavoin. Jos asunto on sähkölämmitteinen, niin huonelämpötilaa kannattaa laskea oleskelutiloissa 20 asteeseen ja makuuhuoneissa 18 asteeseen. Villapaita on halvempi kuin ylilämmittäminen. Jos talossa on lämpöpumppu, niin sitä kannatta käyttää mahdollisimman paljon lämmittämiseen. Samoin jos on tulisija, niin nyt pikapikaa polttopuukaupoille, jos niitä ei ole jo tehty. Meillä ainakin uuni lämpiää tulevana talvena joka päivä. Muista myös puhdistaa lämpöpumppu valmistajan suositusten mukaisesti. Sekin säästää yllättävän paljon energiaa. Puusaunan omistajat hyötyvät myös saunan "hukkalämmöstä" asunnon lämmittämisessä. Itse laitoin puukiukaaseen lisäksi myös vesisäiliön. Jos lämmin vesi loppuu varaajasta tätä voi käyttää silloin kuten mökkisaunassa. Lisäksi vesisäiliö toimii poikkeustilanteessa juomavesivarantona.

Viimeistään nyt kannattaa vaihtaa valaisimet led-valaisimiin ja sammuttaa ne kun valoja ei tarvita. Samoin energiasyöpöt vanhat käyttöikänsä ehtoolla olevat kylmälaitteet kannattaa vaihtaa uusiin energiataloudellisempiin malleihin. Televisiot, äänentoisto, tietokoneet ja tulostimet kannattaa sammuttaa kun niitä ei tarvita. Itse pidän olohuoneen laitteistopatteriston kytkimellisessä jatkojohdossa, josta rapsautan virrat pois aina kun niitä ei tarvita. Näin ei mene edes ylläpitovirtaa. Tarkista myös kylmälaitteiden lämpötilat, liian kylmä kuluttaa taas lisää turhaa energiaa. Samoin pakastimien sulatus kannattaa tehdä säännöllisesti, eli kun pakastimeen alkaa kertyä jäätä. Kylmälaitteiden ympärillä pitää olla myös riittävästi tilaa, jotta ilmanvaihdo tapahtuu tehokkaasti. Älä siis tunge kaapin ja kylmälaitteen välistä rakoa täyteen tavaraa. Muista myös koneiston puhdistus imurilla aika ajoin. Kahvinkeitin kannattaa sammuttaa heti kun kahvit on juotu. Kahvinkeitin on yllättävän suuritehoinen kapistus, joten kahvin lämpimänä pitäminen turhaan on kallista. Nykyisin kyllä uusissa keittimissä on ajastin tätä varten, ettei se unohdu päälle.

Nyt kun pörssisähkö tulee monen kuluttajan arkeen kannattaa ladata Finngridin sovellus, jolla voi seurata pörssisähkön hintaa. Kulutus kannattaa aivan ehdottomasti sijoittaa edullisten tuntien ajalle. Joskus tätä edullista aikaa joutuu odottamaan viikon, mutta esimerkiksi pyykkikonetta kannattaa pyörittää silloin. Usein sähkö on edullisempaa yöaikaan, joten silloin kannattaa pyörittää myös astianpesukone ja säätää lämmitys yöaikaan jos mahdollista. Saunan lämmittäminen voi tulla yllättävän kalliiksi varsinkin sähkön hintapiikkien aikana. Siksi kannattaa lämmittää saunaa vain se aika kun sitä oikeasti tarvitsee. Sauna kuivahtaa kyllä jälkilämmölläkin. Niin, eikä sitä tarvitse lämmittää sataan asteeseen saakka. Vähempikin riittää hien irroittamiseen.

Vakuutusyhtiöt varoittelivat yösähkön käytöstä ja väittivät ettei yösähkön käytöstä tule säästöjä. Paskapuhetta. Sieltä ne todelliset säästöt kotitalouksissa tulevat, vaikka tosin riskit myös lisääntyvät. Riskinä on siis koneiden rikkoontuminen, vesivahinko ja mahdollinen tulipalovaara. Toisaalta kuinka moni meistä vahtii muutenkaan esimerkiksi astianpesukonetta tai pyykkikonetta vieressä käytön ajan? Tuskin kovin moni. Vakuutukset ovat sitä varten, että niillä poistetaan kuluttajan riski. Eihän vakuutuksilla ole muuten mitään virkaa. Tulipaloihin varaudutaan palovaroittimilla ja ensisammutusvälineillä sekä taidolla käyttää niitä.

Lämmön ja veden lisäksi perustarpeena on ravinto. Eli kuinka voi säästää ruuassa kun hinnat kipuavat pilviin. Kaupatkin muuten tahkoavat ennätystuloksia parhaillaan ...

Tee ruokia useammaksi päiväksi ja käytä pakastinta. Kalan ja lihan hinta on noussut hurjasti. Järvissä on kalaa lähes ilmaiseksi kun ostaa tarvittavat luvat, ja ilman lupaakin voi onkia ja pilkkiä. Se tietysti vaatii aikaa ja harrasteneisuutta. Kaupoissa kannattaa aivan ehdottomasti hyödyntää punalaputetut tuotteet. Osta kerralla enemmän ja laita pakkaseen. Punalaputetut säilyvät siellä ellet tee niistä heti ruokaa. Pakastin on muutenkin säästäjän paras kaveri. Sinne saat myös kesän ja syksyn marjat talteen. Hyödynnä hyvät tarjoukset ja alennukset. Ruokaa kannattaa tehdä kerralla enemmän ja sulattaa sitten tarpeen mukaan. Jos talossa on tulisija sitä kannattaa hyödyntää ruuan kypsentämisessä. Tätä kautta säästää myös sähköä. Myös kiuasta voi hyödyntää ruuan kypsentämiseen. Tietenkin tässä yhteydessä pitää mainita myös riittävä kotivara elintarvikkeiden osalta. Kerrytä sitä pikkuhiljaa ja kierrätä elintarvikkeita vanhimmasta alkaen. 

Tee ruokaa mahdollisimman paljon itse alusta alkaen perusraaka-aineista. Se on varmasti edullisempaa ja terveellisempää kuin prosessoitujen muotiruokien syöminen. Ja ennenkaikkea tee hintavertailua myös eri kauppojen osalta. Itselläni on käytössä yleensä vähintään kolme ostoslistaa eri kauppoihin. Tietyt tuotteet ovat selkeästi edullisempia eri kaupoissa. Etsi ja liirua hyllyjen välissä tekemässä tätä vertailua. Tiedostava kuluttaja säästää satoja euroja vuositasolla pelkästään elintarvikkeiden osalta.

Muitakin säästökohteita toki löytyy, mutta alkaa juttu paisumaan liian suureksi jos kaikki otetaan samaan. Jätetään jotain seuraavaksi kerraksikin.

Muutama ajatus valtion omavaraisuudesta

Omavaraisuus on tavoittelemisen arvoinen asia olipa kyseessä valtiotaso tai yksilötaso. Kyse on lopulta arvovalinnoista ja siitä haluammeko edes täydelliseen omavaraisuuteen. Joka tapauksessa omavaraisuuden täydellinen saavuttaminen on erittäin haasteellista, ehkä jopa mahdotonta, molemmilla tasoilla.

Olemme tottuneet yltäkylläisyyteen. Pidämme tavaroiden, palveluiden ja elintarvikkeiden saatavuutta itsestäänselvyytenä. Tämä ei kuitenkaan ole totta. Kaiken saatavuus vaatii paljon yhteistyötä ja toimivia yhteyksiä. Ihannetilanteessa saamme kaiken tarvitsemamme, mutta kuinka käy kriisitilanteissa?

Korona-aikaan tavaroiden saatavuus on pysynyt käytännössä ennallaan. Kaikki valtiot haluavat talouden rattaiden pyörivän. Tilanne olisi aivan toinen, mikäli kyseessä olisi sotilaallinen maailmanlaajuinen konflikti. Silloin omavaraisuuden merkitys korostuisi konkreettisesti. Toivottavasti emme ikinä joudu kokemaan sellaista tilannetta, mutta silti siihenkin kannattaa varautua. Tässä nimenomaan auttaa valtiotason mahdollisimman suuri omavaraisuus. 

Olemassaolevia varautumisen rakenteita ei saa missään nimessä purkaa lyhytnäköisten säästötavoitteiden takia. Eikä myöskään siksi, että juuri sillä hetkellä ei koeta uhkakuvia edes mahdollisina. Kukaan ei kuvitellut ennen koronavirusta maailman muuttuvan niin radikaalisti niin lyhyessä ajassa. Viimeistään tästä pitää ottaa opiksi.

Varautuminen ja omavaraisuuden tavoittelu on valtion perustehtävä. Valtion tulee huolehtia kansalaisistaan. Siitä velvollisuudesta ei voi luistaa. Omavaraisuus ja varautuminen myös maksaa, mutta varautumattomuus se vasta maksaakin. Kansalaisten pitää pystyä luottamaan valtiovallan toimintakykyyn ja harkintaan, mutta meillä Suomessa se on horjunut koronatoimien takia. Luottamus pitää ansaita nopeilla päättäväisillä teoilla, ei vatuloinnilla. Nämä toimet ja lainsäädäntö pitää olla selvillä jo ennen kriisiä. Nyt ne eivät ole.

Valtiolla pitää olla riittävät varmuusvarannot erityisesti elintarvikkeiden, lääketarvikkeiden, polttoaineiden sekä sotilastarvikkeiden osalta. Kun kriisi on alkanut on myöhäistä toimia. Silloin yhteydet muualle voivat olla jo poikki ja parhaimmillaankin toimituksiin tulee viivettä. 

Oma mielipiteeni on se, että valtiolla pitää olla vuodeksi kaikkia tarpeellisia tarvikkeita varastoituna. Se on kallista, mutta ei mahdotonta. Varannon olemassaolo ei tarkoita pelkkää varastointia. Varastojen pitää myös kiertää. Vanhat käytetään ensin ja uutta hankitaan tilalle. Ei se sen kummaisempaa ole. Samaa periaatetta käytetään kaupoissa ja kotivarassa.

Kotimaista tuotantoa ja työllisyyttä pitää tukea kaikin keinoin omavaraisuuden lisäämiseksi. Kotimaisen tuotannon pitää kattaa kaikki keskeiset alueet: lääkkeet, sairaalatarvikkeet, elintarvikkeet, polttoaineet, sotilastarvikkeet. 

Suomessa on osaamista ja koulutettua työvoimaa. Miksi maksaa muualle kun itsekin osattaisiin?

Keskustelua ja mielipiteitä?

Varautuminen

Suomalaiset puhuvat ainakin toistaiseksi enemmän puhekielessä survivalismista kuin varautumisesta. Tämä johtuu luultavasti enemmän sanan alkuperästä kuin tarkan merkityssisällön hakemisesta tälle. Sanan alkuperähän juontaa enganninkieliseen survive tai survival sanaan, joka pitää sisällään alunperin lähinnä hengissäpysymisen ja selviytymisen. Myöhemmin sanan rinnalle on tullut englanninkielisessä kirjallisuudessa muita termejä kuten preparedness, tai prepping eli valmistautuminen. Nämäkään eivät kata koko varautumisen aihepiiriä, sillä valmistautuminen odottaa jotain johon valmistautua. Yleensä odotetaan jotain suurta mullistusta, joka muuttaa maailmaa ratkaisevalla tavalla. Kuitenkin varautuminen lienee onnistunein suomenkielinen vastine tälle ajatusmaailmalle. Varautuminen tapahtuu jonkin asian varalta. Varautuja ei todellakaan toivo, että asiat menisivät pieleen, mutta on valmiimpi jos asiat menevät.

Varautuminen on suhteellisen neutraali arvolataukseton termi, joka sopii suomalaiseen suuhun paremmin ilman ennakkomielikuvia maastopukuisista patriooteista jotka varustavat bunkkeriaan. Varautuminen lähtee arkisista asioista. Suomalainen selviytymisopas -kirjassa esittelelin mihin kaikkeen voi ja kannattaa varautua omissa arkiympyröissä. Kirja esittelee myös muita vähemmän arkisia riskejä ja skenaarioita sekä antaa vinkkejä kuinka riskejä voi vähentää omalla toiminnallaan. Kirjan saatavuus tosin on heikko. Sitä ei tahdo löytyä enää mistään. Pitäisi varmaan kirjoittaa uusi päivitetty versio.

Varautumisen perusta on siinä, että oppii tiedostamaan ympäristönsä riskit sekä arvioimaan niiden todennäköisyyden. Varautuja ei ole vainoharhainen kaikkialla mörköjä näkevä hörhö, vaan omat henkilökohtaiset mahdollisuutensa ja rajoituksensa tunteva, ympäristönsä riskit tiedostava, itsenäisesti ajatteleva henkilö. Hän on varautunut mahdollisesti pieleen meneviin asioihin sekä ajatuksen että varusteidensa kautta. Lisäksi hän on valmis oppimaan uutta ja on kiinnostunut hyvin erilaisista taidoista mielenkiintonsa mukaan, sekä sen mukaan mitä taitoja hän ajattelee tarvitsevansa erilaisissa tilanteissa. Varautuja ei siis automaattisesti odota asioiden menevän aina pieleen tai odota maailmanloppua bunkkerissaan, vaan elää normaalia elämää avoimin silmin, mutta tiedostaen sen, että kaikki ei aina suju suunnitelmien mukaan.

Varautumisen ensimmäinen askel lähtee korvien välistä. Ensin pitää tiedostaa varautumisen tarve ja perustella se itselle. Kun huomaa varautumisen olevan järkevää alkaa miettiä mihin ja miten pitäisi varautua. Kannattaa aloittaa hyvin arkisista asioista ja miettiä asioita turvallisuuden kannalta sekä sellaisten tilanteiden varalta, jolloin esimerkiksi sähköt, kaasunjakelu, vedenjakelu tai lämmitys eivät toimi. Kun miettii näitä – alkaa ajattelemaan asioita varautumisen kannalta. 

Oma arki on saatava ensin kuntoon. Ensimmäinen asia, joka varautujalla tulee olla kunnossa on kotivara. 

Koronatilanne ja valmiuslaki

Edellisen postauksen jälkeen tilanne on muuttunut olennaisesti Suomessa. Ensimmäisen kerran toisen maailmansodan jälkeen olemme valmiustilassa, jossa valtiovallalla ja viranomaisilla on normaalia laajemmat oikeudet toimia yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi ja samalla tietenkin koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Minusta toimenpiteiden pitää olla nyt järeitä, ennen kuin virus pääsee leviämään hallitsemattomasti. Kansalaisten liikkumisen rajoittaminen on täysin perusteltua ja sitä pitää käyttää rohkeasti. Maan sisälle olisi hyvä asettaa liikkumisrajoituksia samoin kuin kaupunkien sisällekin. Näyttää siltä, että tähän suuntaan ollaan menossa, mutta nyt kannataisi toimia nopeasti.  

Rajojen sulkemisen olisi voinut tehdä jo aiemmin samoin kuin ulkomailta tulleiden ihmisten karanteeni olisi pitänyt tehdä tehokkaasti jo viikkoja sitten - heti kun ensimmäiset merkit viruksen rantautumisesta tulivat Eurooppaan. Ihmiset liikkuvat nykyisin paljon ja se nopeuttaa tautien leviämistä maailmanlaajuisesti.

Nyt voimassa oleva poikkeustila on voimassa huhtikuulle, mutta pahoin pelkään, että se ei riitä. Osa suomalaisista ei ota tätä uhkaa vieläkään tarpeeksi vakavasti. Ihmiset liikkuvat yhä liian paljon julkisilla paikoilla turhaan. Toivottavasti tämä muuttuu ennen kuin lähipiiriin tulee tautitapauksia tai pahimmillaan kuolemantapauksia. 

Tietoa ja teorioita taudin leviämisestä tulee monista eri lähteistä. Kaikki eivät välttämättä ole yhtä luotettavia. Jokaisella tiedon jakajalla on oma päämääränsä. Minä haluan saada ihmiset havahtumaan uhkan todellisuuteen ja reagoimaan siihen riittävällä vakavuudella. Vähättely on pahinta mitä nyt voi tehdä. Asia pitää ottaa todesta, mutta ei panikoida. Turhia riskejä tulee välttää samoin turhaa liikkumista, jos halutaan saada tilanne hallintaan. Viranomaisilla on nyt suuret valtuudet, ja toivottavasti niitä käytetään mieluummin liian herkästi kuin säästellen.

Ja koululaiset, ottakaa etäopetus vakavasti. Minusta sen aikana ei ole asiaa päiväsaikaan kaupungille ja ostoskeskuksiin - eikä myöskään kavereiden luokse. Sähköisesti voi pitää yhteyttä ja kaupoissa käynti ei yleensä ole välttämätöntä. 

Tämä on vakava isku talouselämälle, mutta mieluummin tehokas isku nyt kuin kuukausiksi pitkittyvä kriisi. Monet kotitaloudet tulevat kärsimään tulojen pienentyessä. Maailmaa tullaan katsomaan tämän kriisin jälkeen eri silmin ja uskon sillä olevan suuria pitkäaikaisia globaaleja vaikutuksia. Ehkä viimein vanha kunnon omavaraisuus saa taas ansaitsemansa arvon. Kaikkea ei tarvitse ostaa ulkomailta, vaikka halvemmalla saisikin.

Toistaiseksi emme ole kokeneet pulaa tavaroista, mutta sekin hetki voi tulla, varsinkin ulkomaisten tuotteiden osalta. Siihenkin kannattaa varautua - ei hamstraten vaan harkiten. Eletään nyt päivä kerrallaan ja katsotaan miten tilanne taas kehittyy.

Niin, ja muistakaa pestä käsiänne ahkerasti.

Avaako koronavirus ihmisten silmät?

Olisiko nyt menossa tapahtumaketju, joka saisi suuret massatkin tajuamaan varautumisen mielekkyyden? Viime kuukausien ajan olemme saaneet seurata koronaviruksen jylläämistä maailmalla. Aluksi se tuntui kaukaiselta vain muita koskettavalta tapaukselta, mutta viimeistään viruksen rantautuminen Eurooppaan alkoi vaikuttamaan ihmisten jokapäiväiseen elämään myös täällä pohjolan perukoilla. Siihen asti olimme ja elimme kuin lintukodossa.

On ollut mielenkiintoista seurata kuinka nopeasti tapahtumat ovat edenneet.  Reagointi asiaan alkoi täällä Suomessa todenteolla vasta muutamia päiviä sitten kun Suomessa todettiin ensimmäiset altistuneet. Herää kysymys miksi tähän ei puututtu jo aiemmin? Vasta Italian tapausten jälkeen täällä herättiin poliittisella tasolla tekemään jotain asian eteen. Viruksen tänne saapumista emme varmasti olisi pystyneet estämään, mutta ehkä kuitenkin hidastamaan sen tuloa.

Viimeiset pari päivää ovat olleet kaupoissa yhtä sirkusta. Hyllyt tyhjenevät tietyistä tuoteryhmistä ja ihmisten varautumisen symboliksi on noussut vessapaperi. Sitä hamstrataan nyt toden teolla. Eipähän tule hätä käteen.

Ehkä omakohtaisen varautumisen merkitykseen ja kotivaran ylläpitämiseen olisi voinut herätä jo aiemmin, ennen tätä suurta ryysistä. Tästä huolimatta osa ihmisistä ajattelee edelleen kaiken tämän olevan vain "tavallista flunssaa" joita tulee ja menee. Se heijastuu myös asenteissa. Nettipalstojen mielipidekirjoituksissa paistaa välinpitämättömyys ja vähättely. Osalla se heijastuu myös käytännön asteella kun ei välitetä karanteenisuosituksista, vaan juostaan kylillä entiseen malliin. Edesvastuutonta ja omahyväistä toimintaa.

Viruksen uhkaa ei pidä myöskään liioitella, sillä se lietsoo paniikkimielialaa, jota jo nyt todistamme kauppojen tyhjiä hyllyjä katsellessamme. Samoin tiedotusvälineissä virusasiaa tulee joka tuutista. Viruksesta on tullut toisille myös rahanteon väline. Lehdet myyvät hyvin ja netissä riittää klikkauksia. Toisaalta me emme tiedä viruksen todellista levinneisyyttä ja vaikutusta kuin todettujen tautitapausten perusteella. Totuutta on voitu kaunistella.

Tällä viruksella on todella suuri vaikutus maailmanlaajuisesti. Tuntuu siltä, että sen terveysvaikutukset ovat pienemmät kuin taloudelliset vaikutukset. Tietenkin jokainen kuolemantapaus on liikaa. Emme ole vielä edes siinä tilanteessa, että viruksen vaikutus näkyy toden teolla maailmantaloudessa. Pörssikurssit ovat kyllä jo laskeneet, mutta luultavasti tämä on vasta alkusoittoa kaikkine heijastusvaikutuksineen. Jossain vaiheessa tavaroista voi tulla pulaa. Paljon riippuu myös siitä miten virus saadaan hallintaan, tai saadaanko siihen toimiva rokote.

Eli vaikutuksia on ja lisää on luvassa. Mitä tästä voisi oppia jo tässä vaiheessa? Ainakin sen, että uhkiin kannattaa reagoida nopeasti valtiollisella tasolla. Rajat kannattaa laittaa kiinni nopeasti ja rajoittaa matkustamista. Maahan tulevat kannattaa laittaa karanteeniin herkemmin. Ja karanteenin pitää olla sellainen, jolla on jotain merkitystä.

Ihmisten kannattaa ylläpitää jatkuvasti omaa kotivaraansa. Jokainen voi itse päättää kuinka pitkäksi aikaa haluaa varautua. Suomen viranomaissuositus on tällä hetkellä 72h, eli kolme vuorokautta. Minusta se on liian lyhyt aika. Jos koko perhe sairastuu, tai joutuu karanteeniin tms. kolme päivää on todella lyhyt aika. Tavallinen flunssa tai vatsatautikin voi kestää helposti sen aikaa.

Kehottaisin jokaista perhettä testaamaan oman varautumisen tason helpolla testillä. Sammuttakaa kodista sähköt perjantaina ja laittakaa ne päälle vasta sunnuntai-iltana. Luultavasti siinä vaiheessa jotain ajateltavaa  ja parannettavaa on jo ilmaantunut.

Tietoa koronaviruksesta kannattaa etsiä monesta eri lähteestä ja katsoa esimerkiksi WHO:n sivut:

https://www.who.int/emergencies/diseases/novel-coronavirus-2019

sekä kotimaasta esimerkiksi THL:n sivuilta:

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19

Miksi varautua?

Tämän päivän lehdessä on yksi hyvin konkreettinen syy siihen.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005633034.html

Kemikaalijuna on kellahtanut kyljelleen ja vaarallista nestettä valuu maahan. Neste on herkästi syttyvää ja suuremman katastrofin ainekset ovat kirjaimellisesti ilmassa.

Sitten entä jos skenaarioon. Entä jos tämä neste syttyy tuleen? Siitä todennäköisesti leviää myrkyllisiä kaasuja tuulen mukana. Onneksi tämä vahinko sattui harvaan asutulla alueella. Mitä jos sama tapahtuisi jonkun kaupungin keskustassa? Silloin voisi olla tilanne, jossa asukkaat evakuoitaisiin tai jouduttaisiin pelastautumaan sisätiloihin. Olisitko valmis viettämään sen ajan turvallisesti sisällä nälkää ja janoa kärsimättä? Onko sinulla kotivara? Onko se riittävän laaja ja monipuolinen? Olisitko valmis evakuointiin ja olisiko sinulla valmius lähteä esimerkiksi puolessa tunnissa tai lyhyemmässä ajassa? 

Uskon, että liian moni joutuu toteamaan olevansa valmistautumaton tämänkaltaisiin tilanteisiin Eihän sellaisten pitäisi olla edes mahdollisia nyky-yhteiskunnassa. Mutta kuten nähdään, niin kaikkea voi tapahtua. Nyt on kuitenkin onni matkassa, ainakin toistaiseksi. Tätä kirjoittaessa tilanne on vielä  päällä ja riskit suuronnettomuuteen ovat edelleen olemassa. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

Koiran kotivara

Ihmisen paras ystävä on hyvä huomioida myös kotivarassa. Näitä kaikenkarvaisia kavereita on Suomessa yli 600 000. Yleensä koiran kotivara on hankittu jo sen kummemmin tiedostamatta asiaa. Harvat käyvät ostamassa koiranruokaa päivän tai pari kerrallaan. Siinä ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä. 

Koiran ruokintatapoja on useita, ja lisäksi myös koirilla on erityisruokavalioita. Osa syöttää raakaruokaa, osa kuivaruokaa, osa samaa ruokaa kuin muutenkin perheessä syödään. Suurin osa koirista syö kuivaruokaa, seuraavaksi eniten syödään raakaruokaa ja sitten tulee kotiruoka. Vain pieni osa koirista syö purkkiruokaa.

Kuivaruoka on vaivaton tapa ruokkia koira. Käyt vain ostamassa ison säkin valitsemasi merkin kuivaruokaa ja annostelet siitä tarvittavat annokset. Merkin ratkaisee joko kukkaro, tai se mikä ruoka sopii koiralle. Koiran koko ratkaisee annoskoon ja säkin riittävyyden. Yleensä kuitenkin puhutaan viikkojen tai muutaman kuukauden riittävyydestä. Kuivaruuan lisäksi koira saa usein tuoreita makupaloja kuten esimerkiksi juustoa, leipää, lihaa tai makkaraa - tai sitten valmiita kaupasta ostettuja makupaloja. Itse ostan ruuat 15kg säkeissä pystykorvalleni ja ruoka riittää helposti pariksi kuukaudeksi. En itseasiassa ole mitannut tarkkaan. Yleensä käyn ostamassa uuden säkin kun ruokaa on vielä parin-kolmen viikon tarpeiksi. Kuivaruoka on hyvä vaihtoehto koiran kotivaraan.

Raakaruuan suhteen tilanne on hieman haastavampi. Tässäkin tapauksessa kannattaa aina tehdä ruokaa pidemmän ajan tarpeisiin. Ruokaa voi myös pakastaa ja sulattaa tarpeen mukaan, mutta se vie tietenkin tilaa omilta elintarvikkeilta, ellei sitten ole hommannut tähän tarkoitukseen omaa pakastinta. Pitkän sähkökatkon sattuessa virran saaminen pakastimeen asettaa omat haasteensa, riippuen omasta varautumisen tasosta.

Kotiruuan syöttäminen koiralle on kolmanneksi yleisin ruokintatapa ja sen avulla voi pienentää kodin ruokahävikkiä. Joten siinä mielessä se on hyvin ekolologinen tapa. Tässä kuitenkin pitää muistaa, että kaikki ruoka-aineet eivät sovellu koiralle (sipuli, viinirypäleet tms.)

Pienin osuus ruokinnasta on purkkiruualla. Kotivaran kannalta se on hyvä vaihtoehto säilyvyyden kannalta. Se ei välttämättä ole edullinen vaihtoehto.

Ruoka ei kuitenkaan ole kuin osa kotivaraa. Sen lisäksi tarvitaa vettä. Oma keskikokoinen koirani juo noin litran päivässä, mutta isompi koira juo luonnollisesti enemmän. Tämä pitää ottaa huomioon kotivaran vesimäärässä ihmisille varatun veden lisäksi.

Muita koiran kotivaraan kuuluvia tarvikkeita ovat esimerkiksi ensiapuvälineet, jotka ovat suurelta osin samoja kuin ihmisillä. Koirakin voi tarvita säännöllisiä lääkkeitä, joten niitäkin on hyvä olla varastossa. Enemmän aiheesta voi lukea mm. Suomalaisesta Selviytymisoppaasta tai alan kirjallisuudesta.

Aurinkolasit

Aurinkolasien tarpeellisuus

Siristelin silmiä käydessäni postilaatikolla kirkkaassa auringonpaisteessa ja aloin siinä pohtia samalla aurinkolasien merkitystä terveydelliseltä kannalta. Onko niistä jotain oikeaa hyötyä? Tai onko jotain haittaa, jos niitä ei käytä?

Omakohtaisesti olen ainakin huomannut, että jos joutuu siristelemään silmiä vähänkään pitempään niin tulee helposti päänsärkyä, mutta onko vielä jotain muuta miten aurinkolasien puute vaikuttaa? Kyselin asiaa pikaisesti Herra Googlelta ja kyllähän sieltä tietoa löytyy jonkin verran. Yllättävää oli se, että aurinkolasien merkitystä ei ole tutkittu kovinkaan paljoa tieteellisesti.

UV-säteily

Se tiedetään, että auringon ultraviolettisäteily on runsaampaa ja vaarallista varsinkin kun mennään Välimeren korkeudelle ja lähemmäs päiväntasaajaa. Meillä Suomessa UV -säteily ei ole niin voimakasta kuin siellä, mutta esimerkiksi keväthangilla, rannalla ja vesillä ollessa säteilyä heijastuu vedestä tai lumesta. Ja onhan se otsonikerros ohentunut ja sitä kautta UV -säteilyä tulee tännekin enemmän.

Pienet lyhytaikaiset annokset UV -säteilyä ovat hyvä asia, saahan siitä D-vitamiinia, mutta jos ihonsa kärventää, niin se aiheuttaa ihon ja myös silmien palamista. Iho myös vanhenee nopeammin. Kirkas auringonvalo voi aiheuttaa lumisokeutta, jolloin silmän sarveiskalvo vaurioituu ja aiheuttaa tulehduksen. Se kuitenkin paranee parissa vuorokaudessa.

UV-säteilyllä on myös pitkäkestoisempia haittavaikutuksia, jotka tulevat esille vasta vuosien altistuksen jälkeen iän mukana. UV -säteily nopeuttaa kaihin kehittymistä ja myötävaikuttaa silmänpohjan ikärappeuman synnyssä. Lisäksi UV -säteily vaurioittaa soluja. Sitä kautta se voi lisätä ihosyövän riskiä ja ihosyöpä voi tulla myös silmään.

Eli näyttäisi siltä, että silmät kannattaa suojata aurinkolaseilla. Jo pelkkä lippahattu auttaa, samoin tavalliset silmälasitkin, mutta aurinkolasit täydentävät UV -suojaa. On myös miellyttävämpää olla kun ei tarvitse siristellä silmiä.

Millaiset aurinkolasit?

Halvatkin aurinkolasit voivat antaa hyvän suojan. Kannattaa katsoa, että niissä on CE -merkintä ja UV 100% tai UV 400 merkintä, jolloin ne antavat täyden suojan UV -säteilyä vastaan. Polarisoidut aurinkolasit suodattavat pois joko pysty tai vaakasuuntaiset säteet ja ovat hyvät varsinkin vesillä ja lumen äärellä. Aurinkolaseja saa myös vahvuuksilla, jolloin ei tarvitse viritelmiä silmälasien päälle. On myös fotokromaattisia laseja, jotka tummuvat viiveellä auringonvalon määrän mukaan. Ne eivät kuitenkaan toimi autossa, sillä tuulilasi suodattaa UV-säteilyn ja fotokromaattiset lasit eivät tummu silloin.