Marjaretki ja sieniretki turvallisesti

Lehdistä saa lukea päivittäin uutisia eksyneistä marjojen kerääjistä. Varsinkin vanhukset eksyvät nyt. Ehkä he luottavat liikaa voimiinsa ja kykyihinsä, jotka kuitenkin luonnollisesti iän mukana muuttuvat. Lakkasuot ja mustikkametsät kutsuvat myös nuorempia, mutta retki saattaakin venähtää pitkäksi eksymisen takia. Sama voi tapahtua myös sienestäessä tai muuten vain metsässä kulkiessa. Kannattaa siis uhrata muutama ajatus varautumiseen ennen kuin säntää sankko kädessä metsään tai suolle. Sinänsä on hyvä, että ihmiset ovat nyt heränneet uudelleen metsien, soiden ja järvien antimien hyödyntämiseen ja ylipäänsä luonnossa liikkumiseen koronakevään jälkeen. Luonnossa liikkuminen on lisääntynyt ja se on hyvä asia. Kuitenkin monelta puuttuu kokemus ja tieto siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon onnistuneen päiväretken toteuttamiseksi. Tässä muutamia vinkkejä siihen.

Ei ole niin lyhyttä retkeä, johon ei kannattaisi varautua. Aina voi jokin mennä pieleen. Kannattaa perehtyä alueen karttaan ennen kuin lähtee retkelle. Siitä voi panna mieleen karkeita yksityiskohtia kuten teiden, järvien, jokien, mäkien yms. suuntia. Suurta viisautta on ottaa paperikartta mukaan retkelle. GPS ja karttaohjelmat ovat erinomaisia apuvälineitä luonnossa liikkuvalle silloin kun akussa on virtaa, matkapuhelimessa on kenttiä ja puhelin ei häviä tai kastu. Tekniikka on hyvää vain niin pitkään kuin se toimii. Siksi kannattaa kantaa mukana myös perinteistä kompassia ja paperikarttaa. Tietenkin niitä pitää myös osata käyttää.

Retkelle lähtiessä kannattaa kertoa läheisille minne on menossa ja milloin aikoo palata. Näin läheiset tietävät suunnitelmasta ja voivat tarpeen tullen hälyttää apua, jos et palaa määräaikaan mennessä takaisin. Muista myös ilmoittaa palanneesi takaisin. Tästä päästäänkin siihen, että matkaan ei kannata lähteä yksin jos mahdollista. Yksin lähtiessä varautumisen merkitys kasvaa entisestään. Silloin on omillaan ja on suoranaista tyhmyyttä olla varautumatta asianmukaisesti.

Pelkällä ämpärillä ja puhelimella ei vielä pitkälle pötkitä. Tarvitaan muitakin varusteita. Teen tässä esimerkki varustelistan kesäiselle tai syksyiselle retkelle ja kerron myös varusteen merkityksen miksi se on listassa.

• Päiväreppu. Varusteet pitää kantaa jossakin, joten reppu on luonnollinen valinta, sillä se jättää kädet vapaaksi. Kannattaa valita sellainen reppu, jossa on kunnolliset pehmustetut viilekkeet ja lantiohihna. Tilavuus sen mukaan mitä otat mukaan, yleensa 30 litrainen riittää hyvin päiväretkelle. Repun voi jättää näkyvälle paikalla maastoon siksi aikaa kun keräät luonnon antimia. Muista kuitenkin sen paikka, sillä ilman sitä olet pulassa.

• Matkapuhelin. Älypuhelimella voit paikantaa itsesi ja käyttää karttasovelluksia. Lataa puhelimeesi 112-sovellus, jotta hätätilanteessa sinut voi myös paikantaa avun saamiseksi paikalle. Muista lähteä täydellä akulla liikkeelle. Kannattaa harkita myös varavirtalähteen ottamista mukaan. Yleensä puhelimessa on myös valaisin, jota voi käyttää hätätapauksesa. Käytä akkua säästeliäästi. Tulit liikkumaan luonnossa, etkä somettamaan. Dumbphonella, ei älypuhelimella, voit soittaa apua ja viestitellä ja monissa niissäkin on gps ja valaisin. Perinteisen puhelimen akku kestää huomattavasti pitempään. Muista suojata myös puhelimesi vedeltä. Minigrip-pussi on tässäkin edullinen ratkaisu.

• Kartta ja kompassi. Näiden käyttöä perustelinkin jo aiemmin. Pelkkään elektroniikkaan ei kannata luottaa.

• Säänmukainen ja maastonmukainen vaatetus. Sää voi myös muuttua ja illaksi viilenee. Metsissä ja soilla on myös hyttysiä,  paarmoja ja kenties hirvikärpäsiä, joilta kannattaa suojautua vaatetuksen avulla tai hyttysmyrkyillä. Kannattaa harkita myös vaatetuksen väriä, haluatko pysyä piilossa maastopuvussa vai erottua mahdollisille pelastajille. Kirkkaista väreistä voi olla hyötyä. 

• Ensiapuvälineet. Voit loukata itsesi esimerkiksi nyrjäyttämällä nilkkasi tai kaatumalla, jolloin voi tarvita myös paikkaus- ja puhdistusvälineitä. Saatat myös saada haavan puukosta tms. Ideaali - tai liimaside kannattaa pitää mukana laastarien ja puhdistusaineen lisäksi. Samoin särkylääke ja allergialääkkeet sekä tietenkin omat henkilökohtaiset säännölliset lääkkeet.  Ota niitä mukaan varalta myös seuraavaksi päiväksi siltä varalta että eksyt ja joudut yöpymään maastossa. Ne eivät paina paljoa.

• Tulentekovälineet. Voi olla, että liikut paikoissa joissa voi tehdä tulet ja paistaa makkaraa ja keittää kahvia tms. Lisäksi siltä varalta, että eksyt on hyvä olla tulentekovälineet vaikkapa merkkitulen tekemiseksi. Tulitikut vaikkapa mini-minigrip -pussiin, jotta ne on suojattu vedeltä.

• Juomapullo - riittävän suuri, tai kaksi pulloa. Varsinkin kesällä lämpötila voi nousta hellelukemiin ja elimistö kuluttaa runsaasti nestettä. Ota vettä riittävästi ja jätä vieä autoon yksi täysi varapullo. Jos olet koko päivän metsässä ota pari litraa. Mieluummin liikaa kuin liian vähän. Muista myös juoda riittävän usein. Ei pullollista kerralla, vaan pari kulausta kerrallaan.

• Eväät. Tämä on sitten hyvin henkilökohtainen valinta. Olennaista on, että ne ovat mukana. Varautuja ottaa mukaan myös ylimääräistä siltä varalta, että joutuu yöpymään jostain syystä. 

• Puukko tai monitoimityökalu. Makkarapaketti on kiva saada auki ilman hampaita. Toki terällä voi olla monta muutakin käyttöä retkellä, varsinkin jos jotain odottamatonta sattuu. Olennaista on, että sellainen on mukana.

• Hypotermiapeite. Maksaa pari euroa, mutta voi olla todella hyödyllinen esimerkiksi jos onnistut kastelemaan itsesi läpimäräksi. Voit joko lämmitellä sen sisällä tai sitten voit tehdä siitä sadesuojan itsellesi Siitä voi tehdä myös hätämajoitteen, esimerkiksi laavutyyppisen. Peitettä on mahdollista käyttää myös merkinantovälineenä heijastavan pintansa ansiosta.

• Pilli. Sen avulla voit viestittää olinpaikkasi. Ei paina paljoa ja jaksat puhaltaa siihen huomattavasti pitempään kuin huutaa apua.

• WC-paperia. Ettei tulisi niin sanotusti hätä käteen. Vedeltä suojattuna. Taas minigrip on on oiva edullinen valinta.

 

Erätaidot osana varautumista

Yksi tärkeä osa-alue varautumisessa on erätaitojen hallinta. Erätaidoilla tarkoitan tulen tekemiseen, tilapäissuojan rakentamiseen, ruuan tai juoman hankintaan ja valmistukseen sekä lämpimänä pysymiseen tarvittavia taitoja. Retkeily- tai vaellusharrastuksesta, ja sitä kautta näiden taitojen opettelusta, on suuri hyöty poikkeustilanteissa. Taitojen hallinta mahdollistaa selviytymisen normaaleista arkiympyröistä poikkeavissa tilanteissa ja ympäristöissä. Erätaitoihin voi toki lukea myös paljon muita hyödyllisiä taitoja, mutta keskityn tässä yhteydessä vain näiden peruselementtien merkityksen esittelyyn.

Alunperin erätaidot ovat liittyneet läheisesti metsästykseen, kalastukseen ja keräilyyn. Erälle meneminen on tarkoittanut pitkälle näitä asioita. Nykyisin erätaitoihin käsitetään yleisesti myös retkeilyyn ja vaeltamiseen liittyvät taidot. Ja näitäkin voidaan vielä luokitella primitiivitaitoihin ja nykyiseen varustehifistelyyn. Joka tapauksessa suoja, juoma/ruoka, tuli, lämpö ovat kaikki elintärkeitä elementtejä selviytymisen kannalta. Olosuhteet määrittelevät sen, mikä on niiden tärkeysjärjestys. Kaikkia näitä tarvitaan jos aiotaan olla muutamaa tuntia pitempään maastossa. Selviytyjä ei luovuta vaikeassakaan tilantessa, vaan luottaa siihen, että oman varautumisen ja sitä myötä hankittujen valmiuksien avulla selviää kaikista tilanteista. Halu selviytyä voi olla jopa tärkein tekijä vaikeassa tilanteessa.

Jokaisen tulisi hallita muutamia peruserätaitoja.

1. Tulen tekeminen. Kyky tehdä nuotio saatavilla olevista aineksista myös haastavissa olosuhteissa ja erilaisilla sytytysvälineillä.

2. Suunnistaminen. Taito lukea karttaa ja maastoa sekä määrittää ilmansuunnat. Pelkkään navigaattoriin tai matkapuhelimeen ei saa luottaa.

3. Tilapäismajoitteen teko. Joskus voi tulla tilanne, että joutuu suojautumaan säältä tai yöpymään ilman ennakkosuunnittelua. Tällöin ympäristö ja vuodenaika määrittävät majoitteen luonteen.

4. Ensiapu. Kuka tahansa voi loukkaantua tai saada sairaskohtauksen milloin tahansa. Nopea määrätietoinen toiminta voi pelastaa hengen.

5. Säänmukainen pukeutuminen. Tämä ei enää nykyisin ole itsestäänselvyys. Sääolosuhteet voivat muuttua nopeasti eri ympäristöissä ja lämpötilaerot voivat olla suuria vuorokauden sisällä.

Nämä sillä edellyksellä, että ruokaa ja juomaa on saatavilla.

On myös paljon muita asioita joita pitää hallita, jos haluaa tehdä onnistuneen metsäreissun. Varusteita pitää osata käyttää ja tarvittaessa myös korjata paikan päällä. Siksi yksinkertaiset varusteet ovat osoittautuneet usein toimivimmiksi. Liika mekaniikka tarkoittaa lisää rikkoontuvia osia. Varusteiden hankinta kannattaa tehdä harkiten. Kaikki eivät sovi kaikille ja jokaisella on omat mieltymyksensä. Kengät ovat tärkein varuste, ne joko pelastavat tai pilaavat reissun. Kokemus opettaa, joten mitä enemmän liikkuu maastossa, sitä paremmin oppii tuntemaan erilaisten varusteiden ominaisuudet. 

Aina ei tarvitse lähteä erämaahan opetellakseen erätaitoja. Niitä voi opetella turvallisesti lyhyemmillä päiväretkilläkin. Samoin yöpymiset ja ruuanlaitto kannattaa harjoitella turvallisessa ympäristössä ensin lyhyemmillä reissuilla.

Ei ole niin lyhyttä reissua, johon ei kannattaisi varautua. Mieti etukäteen mitkä asiat voivat mennä pieleen ja varaudu niihin harkintasi mukaan.