tiistai 11. lokakuuta 2022

Sivuston muutto häämöttää edessä ...

Varaudu.fi muuttaa lähitulevaisuudessa uudelle alustalle. Jätän kuitenkin kaikki vanhat postaukset tänne bloggeriin luettavaksi edelleen.

Jatkossa tulen käyttämään webnode-alustaa kotisivuille ja siirtyminen sinne tapahtuu kun saan selviteltyä domainin siirron sinne. Eli (toivon mukaan) jatkossa sivu ohjautuu automaattisesti uudelle alustalle vanhalla osoitteella eli www.varaudu.fi.

Tässä vielä linkki uudelle alustalle. Tein sinne jotain pohjia luettavaksi. Osoite siis muuttuu tulevaisuudessa.

https://pasi-karosto.webnode.fi/


Toivottavasti sivuston muutto edesauttaa ihmisten löytämistä sinne. Bloggerin hakukoneoptimointi ei ole vastannut odotuksia ...




sunnuntai 2. lokakuuta 2022

Kitua vai katua?

Laitan tässä jatkoa edelliseen postaukseen, koska tuleva talvi näyttää yhä haasteellisemmalta tavallisen kadun tallaajan näkökulmasta. Venäjän  mielipuolinen sekoilu vaikuttaa kaikkiin länsimaalaisiin monin eri tavoin. Kaikki me olemme jo huomanneet hintojen rakettimaisen nousun, jolle ei näy vielä loppua. Meidän on selvittävä niillä eväillä, joita meillä on ja joita kykenemme hankkimaan.

Katsoin juuri laskelmia sähkölämmittäjän vuosikuluista pelkän energian suhteen ja mietin kuinka ihmisten käytettävissä olevat varat riittävät, vai riittävätkö ne? Valtiovallan ja myös energiayhtiöiden pitää ottaa vastuuta ja tarjota ratkaisuja tilanteisiin, jossa ihmisten palkka ei enää riitä elämiseen ja asumiseen. Tilanne on poikkeuksellinen ja tilapäinen. Koko Eurooppa etsii kuumeisesti keinoja tullakseen toimeen ilman Venäjältä tulevaa kaasua ja öljyä. 

Mutta niihin keinoihin, joilla voi yrittää minimoida tulevan talven kustannuspiikkejä. Säästämistä on tehtävä kaikilla oman talouden osa-alueilla. Pienistä puroista muodostuu suuri virta, kuten sanotaan.

Sähkön säästäminen tulee olemaan ykkösasia. Sähkölaskun osuus tulee nousemaan huomattavasti kun katsotaan kotitalouksien menoja. Siksi kaikki keinot sähkön säästämiseksi tulee ottaa käyttöön. Edellisessä postauksessa luettelin joitakin sähköllä lämmittäjien suurimpia säästökohteita. Tässä ajattelin nostaa myös muille käyviä säästökohteita. 

Kun on pesty täysi koneellinen pyykkiä kuivaa pyykki narulla tai telineellä. Kuivausrummut ovat melkoisia sähkön kuluttajia. Sitä paitsi talvisin asuntojen kosteusprosentti laskee muutenkin, joten lisäkosteutus ei haittaa. 

Kodinohjausjärjestelmä voi tuottaa 10% säästön sähkön kokonaiskulutukseen ja 20% kulutuksen laskun lämmityksen osalta. (Motiva). Sitä kannattaa miettiä pitkäaikaisena ratkaisuna, ei pelkästään tulevan talven osalta.

Pöytätietokoneet, varsinkin pelikoneet, ovat kovia syömään sähköä. Niitä vielä käytetään päivittäin useita tunteja, joten tässä vaiheessa kannattaa harkita peliläppärin hankintaa. Pelikoneiden virtalähteet vievät helposti yli puoli kilowattia tunnissa. Ja jos ajatellaan, että konetta käytetään  useampi tunti päivässä niin sen vaikutus voi olla kympeistä yli sataan euroon kuudaudessa, riippuen tietenkin sähkön hinnasta ja pelaajan aktiivisuudesta. Läppäri voi pudottaa kulutuksen kymmenesosaan tästä, ja jos tyytyy tabletteihin tai kännykkään vaikutus on vieläkin suurempi.

Nyt on myös hyvä aika aloittaa älä osta mitään turhaa -kampanja. Kun käytettävissä olevat varat pienenevät ja hinnat kallistuvat maltti on valttia. Kaikkia uusia kilkkeitä ei tarvitse hankkia. Myös laadukas käytetty vaihtoehto on hyvä pitää mielessä. Säästö voi olla merkittävä. Osta mieluummin laadukasta kuin halpaa kuraa. Luontokin kiittää.

Ruuanlaitossa kannattaa välttää pitkää sähköuunikypsytystä, tai muutenkin pitkää kypsennysaikaa vaativia ruokia. Sähköuuni kuluttaa sekin paljon energiaa, vaikka osa siitä vapautuu myös lämpönä taloa lämmittämään. Kannattaa tutustua esimerkiksi Vattenfallin sähkönkulutustaulukkoihin. Tässä kannattaa huomata, että hinnat on laskettu 12 snt/kWh, eli tulevana talvena hinnat ovat huomattavasti kalliimpia monissa talouksissa. 

Ruoka on merkittävä kuluerä. Siitä voi säästää monin eri keinoin. Punalapputuotteet ja niiden hyödyntäminen on yksi merkittävä keino säästää varsinkin lihatuotteissa. Kannattaa myös katsoa satokalenteria, jossa kerrotaan mitkä tuotteet ovat milloinkin edullisia kun niitä on paljon saatavilla. Omia kulutustottumuksia voi myös tarkastella ja muuttaa edullisempaan suuntaan. Heräteostoksia kannattaa välttää ja hyödyntää tarjoukset eri kaupoista. Oma keinoni on tehdä eri kauppoihin kauppalistat sen mukaan minkä tuotteen tiedän olevan edullisempaa missäkin kaupassa. Sitten kun käyn siellä ostan kyseistä tuotetta enemmän ja pakastan tai säilytän muuten sitä kotivarassa. Säästö on merkittävä.

Kotivarasta puheen ollen otin aloitussivulla jaossa olleen kotivaraoppaan pois, sillä muokkaan siitä tällä hetkellä kaupallista versiota, jonka laitan sitten myyntiin ekirjana ja mahdollisesti myös tavallisena paperiversiona. Työstäminen on kesken, joten en vielä osaa sanoa aikataulusta tarkemmin. Paljon asioita pysyy ennallaan, mutta jotain uuttakin sinne on luvassa. Tarkoitus on kuitenkin pitää se tiiviinä pakettina, eli en lähde paisuttamaan sitä varautumisen suuntaan, vaan keskityn nimenomaan lyhyempiaikaiseen varantoon.

Huolettoman kulutuksen aika tuntuu olevan nyt ohi. Meidän on mietittävä mihin käytettävissä olevat varamme riittävät. Liikkuminen, energia, ruoka, itse asiassa kaikki palvelut ja tuotteet kallistuvat edelleen. Vuodentakaisesta tilanteesta osa tuotteista on kallistunut viidenneksen ja hinnat jatkavat nousuaan. Palkat eivät pysy mitenkään perässä. Pelkään pahoin, että tulevana talvena monet ihmiset joutuvat suuriin vaikeuksiin kun rahat eivät enää yksinkertaisesti riitä. Tässä on valtion pakko puuttua peliin. Jos ihmiset joutuvat suurin joukoin maksuvaikeuksiin sosiaalitoimistojen ja velkaneuvojien luukuilla on luvassa pitkät jonot.

Meidän pitää siis kiristää vyötä ja yrittää selvitä mahdollisimman hyvin. Kaikki säästökeinot kotitalouksissa pitää ottaa käyttöön. Pieni- ja keskituloiset tulevat tarvitsemaan apua selvitäkseen päivittäisistä laskuistaan. Tämä ei ole meidän syy, vaan Eurooppa on liian sinisilmäisesti luottanut energiansaannin jatkuvuuteen häiriöttä. Onneksi olemme matkalla kohti energiaomavaraisuutta, josta olen toitottanut viimeiset kymmenen vuotta, ja tilanne tulee parenemaan. Tuuli- ja aurinkovoima eivät kuitenkaan yksin riitä turvaamaan sähkönsaantiamme, sillä sähkön varastointi talvea varten ei onnistu. Kovilla pakkasilla ei tuule, eikä aurinko paista riittävän korkealla. Ensi talvi on kuitenkin kestettävä jollain keinoin ja samalla mietittävä mitä tehtään seuraavana talvena. Venäjään ei voi luottaaa, eika laskea mitään sen varaan.




Toivottavasti ihan näin tiukille ei mennä.

keskiviikko 24. elokuuta 2022

Varautujan vinkit tulevaan talveen kun kaikki kallistuu

Tulevaan talveen varautuminen on meille pumpulissa eläneille sukupolville poikkeuksellisen vaikeaa. Viime vuosikymmenet olemme saaneet nauttia huomattavasti nykyistä vakaammasta maailmantilanteesta. Kriisejä on aina, mutta nyt kun korona hellittää otettaan, ainakin toistaiseksi, Venäjän sotahullu johtaja on tehnyt Euroopastakin kärsijän. Ja tämä tuntuu meidän jokaisen elämässä myös täällä Suomessa.

Kaikki hinnat kallistuvat. Mitä siis yksittäinen perhe tai ihminen voi tehdä helpottaakseen tilannetta? Meille tämänhetkinen kriisi tuntuu nimenomaan kukkaron kautta. Siksi nämä ajatuksetkin keskittyvät nyt lähinnä siihen kuinka voi säästää arjen menoissa. Palkat eivät tule pysymään hintakehityksen perässä. Ostovoima vähenee väistämättä.

Yleispätevien ohjeiden antaminen kaikille on vaikeaa, sillä ihmiset elävät hyvin erilaisissa oloissa. Joidenkin kukkarossa tämä hintojen nousu ei juuri tunnu, kun taas toiset joutuvat laskemaan euronsa hyvin tarkkaan. Samoin asumismuodot ovat erilaisia ja sitä kautta vaikutusmahdollisuudet kuluihin vaihtelevat paljon. Vuokralla asuva ei voi vaikuttaa kovinkaan paljon asumiskuluihinsa, ellei joudu maksamaan itse lämmitystä ja vettä. Omakotilaloissa, ja varsinkin sähkölämmitteisissä, säästöjä kannattaa etsiä kaikin mahdollisin keinoin. 

Otetaan ensimmäiseksi käsittelyyn vesi. Lämminvesivaraaja kannattaa säätää pienemmälle lämmölle, ei kuitenkaan alle +55° C, jotta pöpöt eivät pääse jylläämään vedessä. Suihkussa lutraaminen siirtyy kiellettyjen asioiden listalle. Neljässä-viidessä minuutissa ehtii pestä itsensä. Saippuoinnin ajaksi suihku laitetaan kiinni. Suihkuveden ei tarvitse olla kuumaa. Se on pitkälti tottumiskysymys. Vedenkäytön vähentämisellä ja viileämmillä suihkuilla voi tulla suuria säästöjä varsinkin monihenkisissä perheissä. 

Veden säästäminen kannattaa vaikka asunnossa ei olisikaan omaa varaajaa. Useimmiten kulutus mitataan ja sen mukaan tulee myös maksu joko suoraan tai välillisesti yhtiövastikkeen ja sitä kautta vuokran kautta. Luonnollisesti pyykki- ja astianpesukoneita ei kannata pyörittää vajaana, vaan odotetaan kunnes kone on täysi ja pestään vasta sitten. Juoksevan veden alla pesu on melkoista tuhlausta astioiden käsinpesussa. Eli vettä lavuaariin, sitten pesu ja sen jälkeen huuhtelu. Vessanpönttö on myös melkoinen vesirosvo. Eli kannattaa miettiä voisiko pienen lirun jättää pönttöön esimerkiksi yöllä ja vetää vasta aamulla. Yleensä vetäisy kuluttaa 3-10 litraa joka kerta. Eli jos pöntöstä löytyy pieni ja iso vetäisy, niin sitä kannattaa käyttää tarpeen mukaan. Jokainen voi laskea itse kuinka paljon kuluttaa vettä vuodessa pelkästään vessan vetämiseen. Sitten se kerrotaan asukkaiden lukumäärällä. Luku voi olla yllättävän suuri.


Sähkön hinta on nyt pilvissä. Nyt on turha haikailla enää edullisten sähkösopimusten perään. Ne joilla sellainen on ovat nyt hyvässä tilanteessa siihen asti kunnes määräaikaisuus menee umpeen. Kuluttajille tarjotaan nyt lähinnä pörssisähkösopimuksia. Sähköyhtiöt eivät enää uskalla ottaa riskejä. Toistan tässä vielä kerran, että minun mielestä sähkö, vesi ja teleliikenne ovat peruspalveluja, joiden pitäisi olla valtion hallussa, ei pörssikeinottelijoiden, varsinkin kun omistus on ulkomailla. Heitä ei kiinnosta meidän hätä, vaan omat osingot. Tällä hetkellä energiayhtiöt takovat satumaisia tuloksia tavallisten ihmisten kustannuksella.

Sähköä voi säästää monin eri tavoin. Jos asunto on sähkölämmitteinen, niin huonelämpötilaa kannattaa laskea oleskelutiloissa 20 asteeseen ja makuuhuoneissa 18 asteeseen. Villapaita on halvempi kuin ylilämmittäminen. Jos talossa on lämpöpumppu, niin sitä kannatta käyttää mahdollisimman paljon lämmittämiseen. Samoin jos on tulisija, niin nyt pikapikaa polttopuukaupoille, jos niitä ei ole jo tehty. Meillä ainakin uuni lämpiää tulevana talvena joka päivä. Muista myös puhdistaa lämpöpumppu valmistajan suositusten mukaisesti. Sekin säästää yllättävän paljon energiaa. Puusaunan omistajat hyötyvät myös saunan "hukkalämmöstä" asunnon lämmittämisessä. Itse laitoin puukiukaaseen lisäksi myös vesisäiliön. Jos lämmin vesi loppuu varaajasta tätä voi käyttää silloin kuten mökkisaunassa. Lisäksi vesisäiliö toimii poikkeustilanteessa juomavesivarantona.

Viimeistään nyt kannattaa vaihtaa valaisimet led-valaisimiin ja sammuttaa ne kun valoja ei tarvita. Samoin energiasyöpöt vanhat käyttöikänsä ehtoolla olevat kylmälaitteet kannattaa vaihtaa uusiin energiataloudellisempiin malleihin. Televisiot, äänentoisto, tietokoneet ja tulostimet kannattaa sammuttaa kun niitä ei tarvita. Itse pidän olohuoneen laitteistopatteriston kytkimellisessä jatkojohdossa, josta rapsautan virrat pois aina kun niitä ei tarvita. Näin ei mene edes ylläpitovirtaa. Tarkista myös kylmälaitteiden lämpötilat, liian kylmä kuluttaa taas lisää turhaa energiaa. Samoin pakastimien sulatus kannattaa tehdä säännöllisesti, eli kun pakastimeen alkaa kertyä jäätä. Kylmälaitteiden ympärillä pitää olla myös riittävästi tilaa, jotta ilmanvaihdo tapahtuu tehokkaasti. Älä siis tunge kaapin ja kylmälaitteen välistä rakoa täyteen tavaraa. Muista myös koneiston puhdistus imurilla aika ajoin. Kahvinkeitin kannattaa sammuttaa heti kun kahvit on juotu. Kahvinkeitin on yllättävän suuritehoinen kapistus, joten kahvin lämpimänä pitäminen turhaan on kallista. Nykyisin kyllä uusissa keittimissä on ajastin tätä varten, ettei se unohdu päälle.

Nyt kun pörssisähkö tulee monen kuluttajan arkeen kannattaa ladata Finngridin sovellus, jolla voi seurata pörssisähkön hintaa. Kulutus kannattaa aivan ehdottomasti sijoittaa edullisten tuntien ajalle. Joskus tätä edullista aikaa joutuu odottamaan viikon, mutta esimerkiksi pyykkikonetta kannattaa pyörittää silloin. Usein sähkö on edullisempaa yöaikaan, joten silloin kannattaa pyörittää myös astianpesukone ja säätää lämmitys yöaikaan jos mahdollista. Saunan lämmittäminen voi tulla yllättävän kalliiksi varsinkin sähkön hintapiikkien aikana. Siksi kannattaa lämmittää saunaa vain se aika kun sitä oikeasti tarvitsee. Sauna kuivahtaa kyllä jälkilämmölläkin. Niin, eikä sitä tarvitse lämmittää sataan asteeseen saakka. Vähempikin riittää hien irroittamiseen.

Vakuutusyhtiöt varoittelivat yösähkön käytöstä ja väittivät ettei yösähkön käytöstä tule säästöjä. Paskapuhetta. Sieltä ne todelliset säästöt kotitalouksissa tulevat, vaikka tosin riskit myös lisääntyvät. Riskinä on siis koneiden rikkoontuminen, vesivahinko ja mahdollinen tulipalovaara. Toisaalta kuinka moni meistä vahtii muutenkaan esimerkiksi astianpesukonetta tai pyykkikonetta vieressä käytön ajan? Tuskin kovin moni. Vakuutukset ovat sitä varten, että niillä poistetaan kuluttajan riski. Eihän vakuutuksilla ole muuten mitään virkaa. Tulipaloihin varaudutaan palovaroittimilla ja ensisammutusvälineillä sekä taidolla käyttää niitä.

Lämmön ja veden lisäksi perustarpeena on ravinto. Eli kuinka voi säästää ruuassa kun hinnat kipuavat pilviin. Kaupatkin muuten tahkoavat ennätystuloksia parhaillaan ...

Tee ruokia useammaksi päiväksi ja käytä pakastinta. Kalan ja lihan hinta on noussut hurjasti. Järvissä on kalaa lähes ilmaiseksi kun ostaa tarvittavat luvat, ja ilman lupaakin voi onkia ja pilkkiä. Se tietysti vaatii aikaa ja harrasteneisuutta. Kaupoissa kannattaa aivan ehdottomasti hyödyntää punalaputetut tuotteet. Osta kerralla enemmän ja laita pakkaseen. Punalaputetut säilyvät siellä ellet tee niistä heti ruokaa. Pakastin on muutenkin säästäjän paras kaveri. Sinne saat myös kesän ja syksyn marjat talteen. Hyödynnä hyvät tarjoukset ja alennukset. Ruokaa kannattaa tehdä kerralla enemmän ja sulattaa sitten tarpeen mukaan. Jos talossa on tulisija sitä kannattaa hyödyntää ruuan kypsentämisessä. Tätä kautta säästää myös sähköä. Myös kiuasta voi hyödyntää ruuan kypsentämiseen. Tietenkin tässä yhteydessä pitää mainita myös riittävä kotivara elintarvikkeiden osalta. Kerrytä sitä pikkuhiljaa ja kierrätä elintarvikkeita vanhimmasta alkaen. 

Tee ruokaa mahdollisimman paljon itse alusta alkaen perusraaka-aineista. Se on varmasti edullisempaa ja terveellisempää kuin prosessoitujen muotiruokien syöminen. Ja ennenkaikkea tee hintavertailua myös eri kauppojen osalta. Itselläni on käytössä yleensä vähintään kolme ostoslistaa eri kauppoihin. Tietyt tuotteet ovat selkeästi edullisempia eri kaupoissa. Etsi ja liirua hyllyjen välissä tekemässä tätä vertailua. Tiedostava kuluttaja säästää satoja euroja vuositasolla pelkästään elintarvikkeiden osalta.

Muitakin säästökohteita toki löytyy, mutta alkaa juttu paisumaan liian suureksi jos kaikki otetaan samaan. Jätetään jotain seuraavaksi kerraksikin.





tiistai 29. maaliskuuta 2022

Missä valot?

 Ajelin tänään melkoisen sakeassa lumipyryssä töihin. Ihmetystä herätti se, että moottoritiellä yhdeksästä autosta kymmenestä takavalot eivät palaneet. En jaksa uskoa Suomen autokannan olevan NIIN heikolla tolalla ettei valot muka toimisi. Lisäksi vain muutamassa autossa paloi takasumuvalo, vaikka näkyvyys oli vain kymmeniä metrejä. Enemmän tuntuu olevan ongelma joko asenteessa tai sitten omaa autoa ei osata käyttää kunnolla. Ne valot kun pitää yleensä laittaa päälle, jotta ne toimivat. Kannattaa plärätä sitä auton manuaalia ja selvittää mistä valot saa päälle.

Tämä takavalottomuus aiheuttaa melkoisia vaaratilanteita, esimerkiksi kun tullaan liittymästä ja liitytään liikennevirtaan. Liittymästä tuleva ei yksinkertaisesti voi nähdä moottoritiellä kulkevaa autoa pyryn seasta. Juuri oli Kuopiossa iso ketjukolari. Liekkö siellä ollut valottomuus yhtenä syynä törmäyksiin liian suuren tilannenopeuden ja liian pienen turvavälin kanssa. Huonolla kelillä ei yksinkertaisesti voi ajaa normaalia rajoitustenmukaista nopeutta, vaikka miten olisi olevinaan kiire. Aamulla herätessään kannattaa vilkaista ulos ikkunasta. Sieltä se päivän sää selviää parhaiten.  Ajamiseen ja auton puhtaaksi rapsuttamiseen kannattaa varata tarpeeksi aikaa aina lähtiessä.

Tästä päästäänkin sitten toiseen asiaan. Auton putsaaminen lumesta ennen lähtöä on pieni teko, jolla lisää liikenneturvallisuutta sekä omalta että muiden osalta. Hanskan kokoisesta aukosta ulos tiiraminen ei ole paras mahdollinen toimintatapa. Ja auton katolta sekä takalasista olisi viisasta ottaa lumet, etteivät ne lennä sitten takana ajavan silmille. Aivan uskomatonta laiskuutta ja välinpitämättömyyttä autoilijoilta. Igluautoja ei kaivata liikenteeseen.

Mieluummin myöhässä perille kuin ei ollenkaan.





torstai 24. maaliskuuta 2022

Katse jo tulevaan talveen

 Vaikka juuri olemme elämässä tämän talven loppua lämmityskauden osalta kannattaa jo tässä vaiheessa uhrata ajatuksia tulevaan talveen. Voi olla, että Ukrainan kriisin seurauksena tai pitkittyessä olemme energian saatavuuden ja hinnan suhteen aivan uudessa tilanteessa. Hinnat voivat nousta rajusti ja sähkön jakelua voidaan joutua rajoittamaan jos oikein huonosti käy.

Itse ainakin aion hankkia heti keväällä runsaasti polttopuita ensi talven varalle. Jos puut ostaa tuoreena, saa halvemmalla. Tosin ne eivät aivan ehdi kuivua käyttökuntoon vielä syksyksi. Siksi polttopuut kannattaa hommata aina hyvissä ajoin, ennakoiden. Hinnat polttopuissakin tulevat nousemaan rajusti kohonneiden kuljetuskustannusten takia. Eli jos omistat itse metsää, tai voit harventaa puustoa esimerkiksi kesämökiltä tai omalta tontilta, nyt on aika tehdä se. 

Omakotiasujien, ja miksei myös rivitaloyhtiöiden ja taloyhtiöiden ylipääänsä, kannattaa miettiä energiaomavaraisuuden lisäämistä aurinkopaneeleiden tai tuulivoiman avulla. Kaikki energia mitä saadaan ilmaiseksi kannattaa hyödyntää. Alkuinvestointi maksaa, mutta pitkällä juoksulla se maksaa itsensä takaisin.

Omaan talooni hankin aurinkopaneelit (10 kpl 325W paneeleja) puolitoista vuotta sitten. Nyt harkitsen kapasiteetin lisäämistä kuudella paneelilla ja mietin myös pienimuotoisen tuulivoimalan asennusta ja sen kustannustehokkuutta. Se projekti on vielä täysin alkuvaiheessa, mutta näillä sähkönhinnoilla kiinnostus kasvaa koko ajan enemmän. Täältä voisi joku alan firma saada referenssikohteen ja mainosta projektin etenemisestä.

Käytännössä energiansäästön suhteen olen jo tehnyt paljon omassa taloudessa. Energiasyöpöt kodinkoneet on vaihdettu aina uusimisen ollessa ajankohtaista uusiin sähköpiheihin malleihin. Samoin kaikki kodin valaistus toteutaan ledeillä. Myös laitteiden valmiusvirta katkaistaan yöksi jatkojohdon kytkimellä ja sähkön kulutus pyritään ohjaamaan halvempien tuntien ajalle. Minulla on siis pörssisähkösopimus. Myös ilmalämpöpumput on vaihdettu uusiin kun entiset olivat talon rakennusaikana asennettu  vuonna 2003. Ne sinänsä toimivat vielä kun ne vaihdettiin, mutta niiden teho alkoi olla jo melkoisen huono. Nyt tilalle onkin sitten vaihdettu tämän hetken huippumallit. Samoin lämminvesivaraaja meni uusiksi - tosin sekin vaihdettiin vielä toimivana 18 vuoden palveluksen jälkeen. En jäänyt odottamaan sitä kylmää suihkua joku kaunis aamu ... 

Kaikilla näillä olen saanut sähkönkulutuksen sähkölämmitteisessä parinsadan neliön talossa nyt reiluun 15 000 kWh vuosikulutukseen. Taloudessa on 4 henkeä ja koira. Talossa on myös teinityttöjä lutraamassa suihkussa. Kahta autoa lämmitetään talvisin kovemmilla pakkasilla ajastimilla.

Saunaan olen uusinut muutama vuosi sitten puukiukaan ja laitoin siihen myös vesisäiliön, jotta en ole riippuvainen pelkästään lämminvesivaraajasta. Sehän toimii silloin kuin sähkökin. Samalla varmistan sen, että aina on saatavilla vettä sähkökatkosten varalta. Vettä pitää tietenkin vaihtaa säiliössä säännöllisesti. 

Eli energiapuolen osalta olen tehnyt jo paljon uudistuksia. Luonnollisesti varavirtaa on myös saatavilla sähkökatkojen varalta. Erityisesti lämpimien kelien aikaan kylmäsäilytyksen turvaaminen on mielestäni tärkeää. Talvella pakkanen antaa pelivaraa. Ruuan valmistamiseen on useitakin varakeinoja; leivinuuni, grillikota, kaasugrilli, kiuas ja retkikeitinarmeija polttoaineineen.

Ensi kesänä ja syksynä pitää myös täydentää varastot marjojen ja sienien osalta. Ilmaista ruokaa kannattaa aina  hyödyntää. Järvet ovat myös täynnä kaloja hyödynnettäväksi. Jos on epävarmuutta esimerkiksi marjojen keräämisen ja käsittelyn suhteen, niin kannattaa käydä esimerkiksi Marttojen sivuilla. Sieltä löytyy paljon hyödyllistä tietoa hyvin moneen arkiseen asiaan.

Oman kotivaran suhteen en ole huolissani. Se on kyllä kunnossa ja sitä täydennetään säännöllisesti. Muistakaa täydentää kotivara myös kesämökeille.

  




torstai 17. maaliskuuta 2022

Globaalitalouden kirous

Vuosi siten kirjoitin muutamia ajatuksia valtion omavaraisuudesta. Silloin korona oli ykkösaiheena kaikkien huulilla. Tänä keväänä virsi on vaihtunut Ukraina -lauluihin, vaikka koronakaan ei ole selätetty vielä. Ihmiset ovat kiinnostuneempia uudesta puheenaiheesta ja sen aiheuttamista ilmiöistä. Molemmat ovat toki tärkeitä ja ansaitsevat huomiomme.

Sekä koronavirus että Venäjän aloittama raukkamainen hyökkäyssota ovat molemmat paljastaneet vakavia puutteita Suomen huoltovarmuudesta. Perisyy on sama. Valtion omavaraisuuden puutteet ja oman paikallisen tuotannon puute. Suomesta on globalisaatiohuumassa viety tuotantoa halvempien tuotantokustannusten maihin. Nyt maksamme siitä kovaa hintaa kun tarvittavia tuotteita ja raaka-aineita ei olekaan saatavilla tai niiden loppuminen uhkaa. Olemme aivan liian riippuvaisia muiden maiden tuotteista. Mitä jos Kiinan tuotteiden saatavuus loppuu? Olemme silloin kirkkaan keltaisessa nesteessä kaulaamme myöten muiden valtioiden kanssa. Ei kannata kasata kaikkia munia samaan koriin.

Olen aina ollut globaalitaloutta vastaan. Ei ole mitään järkeä kuskata tuotteita ja raaka-aineita pitkin maailmaa jos niitä olisi saatavilla lähempääkin. Luonnon ja ilmaston kannalta on myös parempi turvautua lähialueiden resursseihin sikäli kun se on mahdollista. Jos kaikki toimisi kuin Stromsössä ongelmaa ei olisi. Kuitenkin aina tulee syystä tai toisesta häiriötilanteita, katastrofeja ja konflikteja, jotka sotkevat hyvät aikeet ja suunnitelman. Ihminen on pässi joka ei vaan ota opikseen mitään historiasta.

Ravinnon suhteen olemme Suomessa lähellä omavaraisuutta. Emme me oikeasti tarvitse läpi vuoden kaikkia maailman eksoottisia hedelmiä ja marjoja. Kotimaisilla tuotteilla on satokautensa ja silloin niitä tulee hyödyntää täysimääräisesti ja täydentää varastot talvea varten. Toki kotimaassa voidaan tuottaa tuotteita ympäri vuodenkin, kuten esimerkiksi vihanneksia ja kasviksia. Minusta ei ole järkevää, että joka lähikaupasta on saatavilla toiselta puolelta maailmaa rahdattuja mansikoita tai pensasmustikoita yms. ympäri vuoden. Eivätkä ne edes maistu yhtä hyviltä kuin kotimaiset. Meillä on järvet täynnä kaloja ja metsät täynnä marjoja ja sieniä, kunhan vain käymme hakemassa ne sieltä. Tosin tämänpäivän nuorille ei välttämättä ole enää tuttua käydä kalassa tai marjametsässä. Korona-aika kuitenkin on tuonut tähän luonnossa liikkumiseen ja luonnonantimien hyödyntämiseen nostetta. Hyvä niin.

Sähkö ja muu energia onkin sitten jonkinasteinen ongelma. Siinä emme ole omavaraisia, emmekä kaikilta osin ehkä tulekaan. Niin kauan kun automme liikkuvat fossiilisilla polttoaineilla olemme riippuvaisia tuonnista. Periaatteessa ajoneuvojen biopolttoaineita voisi tuottaa Suomessa, mutta siihen ei ole tahtoa eikä resursseja eikä myöskään tarvittavaa infrastruktuuria. Turvetuotannon alasajo on täysin järjetöntä tässä maailmantilanteessa. Suomen pitää tarkastella ylimitoitettuja ilmastotavoitteita kriittisesti ja purkaa Suomelle haitalliset päätökset. Suomen ilmastoteot ovat yksi itikan pieru Saharassa. Vasta kun suuret valtiot lähtevät tekemään asialle jotain on myös Suomen aika toimia.

Kotimaisia elinkeinoja pitää tukea niin että työn tekeminen ja tuotanto Suomessa muuttuu kannattavaksi. Tämä voi tarkoittaa kuluttajahintojen nousua, mutta myös uusia työpaikkoja ja investointeja. Maaseudulla on tilaa. Kaikkien ei tarvitse ängetä kultaiseen kolmioon etelään. 

Suomessa (muualla kuin etelässä) välimatkat ovat pitkiä ja ihmisten on päästävä liikkumaan kohtuuhinnalla. Yleensä se tarkoittaa omaa autoa, sillä julkinen liikenne on täällä periferiassa lähinnä historian kirjoista tuttu taru. Bussi, raitiovaunu, juna tai metro ei ole vaihtoehto liikkumiseen jos niitä ei ole. Niitä on vain suurissa kaupungeissa. Vähänkään päätien sivussa elävä tarvitsee oman kulkuvälineen. Muuten sohvalla makaaminen tulee kannattavammaksi ja se taas ei ole kenenkään etujen mukaista. Tähän liittyy polttoaineiden verotus. Se on saatava inhimilliselle tasolle, jotta ihmiset pystyvät liikkumaan asioilleen kohtuullisin kustannuksin. Tähän samaan kun lisätään Ukrainan sodan lieveilmiöt  yleisestä hintojen noususta, niin työnteko ei kohta enää kannata. Pienituloisilla ei ole varaan käydä töissä ja firmat tuskailevat kohonneiden kuljetuskustannusten kanssa. Palkat eivät tule nousemaan samassa suhteessa hintojen kanssa.

Ihanteellisesti tuottaisimme omiin autoihimme polttoaineen täällä itse. Sähköautot eivät ole mikään vaihtoehto maaseudulle. Sitä paitsi miten ratkaistaan se, jos kaikki haluavat ladata autonsa yhtäaikaa? Veikkaan, että sähköä ei ole riittävästi - eikä myöskään tien päällä latauspisteitä. Kukaan ei halua yöpyä "bensa-asemalla" tai jäädä odottelemaan tuntikausiksi omaa latausvuoroaan. Tappelu siitä syntyy. Biokaasu ja biodiesel voisivat tulla kysymykseen kotimaisina polttoaineina. Vetyautot ovat vielä kaukana tulevaisuudessa. Kaikista näistä puuttuu tarvittavan mittakaavan tuotanto ja infra kotimaassa. Eli tarjolla on nyt käytännössä vain tuontitavaraa eli fossiilisia polttoaineita. Kukaan ei halua palata häkäpönttöihin.

Oman maan teollisuustuotanto pitäisi saada myös monipuoliseksi, jotta pystyisimme tuottamaan täällä koneita, varaosia ja elektroniikkaa. Tässäkin tosin olemme suurelta osin tuonnin varassa raaka-aineiden osalta. Silti, pyrkimys mahdollisimman suureen omavaraisuuteen tulee olla tavoite. Kaikilta osin sitä ei saavuteta, mutta siihen suuntaan pitää ponnistella. Se, onko meillä tarpeeksi tekijöitä tähän onkin sitten enemmän makuuhuoneiden puolella ratkaistava ongelma.




maanantai 28. helmikuuta 2022

Mitä jos?

24.2. 2022 jää historiaan synkkänä päivänä Euroopan historiaan. Venäjä, ja pääpahiksena Putin, aloitti hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan ja Ukraina jäi heti yksin taistelemaan vapautensa puolesta. Tukea antavat sanat eivät paljoa auta tavallista ihmistä dramaattisesti muuttuneen arjen keskellä. Onneksi kuitenkin muu maailma on reagoinut voimakkaasti tähän nopeilla pakotetoimilla. Muun konkreettisen avun saaminen kestää pitempään. Ukrainalaisten on vain selvittävä itse taistellen.


Jokaisen on löydettävä oma tapansa selviytyä. Ja juuri selviytymistilanteeksi tämä on siellä muuttunut, vaikka maa on käytännössä ollut sodassa Krimin miehityksestä saakka vuodesta 2014 alkaen. Nyt pohdiskelen tässä elämän muuttumista tavallisen kansalaisen ja hänen perheensä kannalta ja samalla voi miettiä mitä tämä tarkoittaisi vastaavassa tilanteessa täällä Suomessa jos Venäjä päättäisi hyökätä tänne. Sillä en näe mitään muuta suuntaa josta uhka voisi tulla Suomeen.


Ensimmäisenä tulee mieleen välitön henkeen kohdistuva uhka. Risteilyohjuksia sataa asuinalueille, tykistö ampuu ja lentokoneet sekä helikopterit kylvävät tuhoa. Maajoukot tunkeutuvat alueelle ja miehittävät alueita. Tavallisia kansalaisia tapetaan surutta. Mitä kaiken tämän keskelle joutuneet ihmiset voivat tehdä? Sattumalla on osansa. Jos jäät ammuksen tielle jatkosta ei tarvitse enää huolehtia. Se on ohi. Jos kuitenkin selviät, niin mitä voi tehdä parantaakseen omaa ja perheensä tilannetta? Luonnollisesti tulee välttää joutumista taistelualueelle ja etsiä suojapaikkaa. Ihmiset etsivät suojaa mm. kellareista ja metroasemilta. Pakolaisvirta alkaa tukkia raja-asemia. Perheet hajoavat kun miehet kutsutaan aseisiin.


Suomessa ei enää rakenneta väestönsuojia, koska se on liian kallista. Onko tässä järkeä? Minusta ei ole. Jokaiseen taloon tulisi määrätä rakennettavaksi suojapaikka asianmukaisine varusteineen. Tällä hetkellä kaikille ei riitä paikkoja. Samoin hälytyssireenien tarpeellisuus on kysenalaistettu jo vuosia sitten. Muuttuisiko nyt ääni kellossa? Minusta valtiolla on vielä pitkä matka omavaraisuuteen ja yleisen turvallisuuden saattamiseen riittävälle tasolle. Se maksaa, mutta varautumattomuus se vasta maksaakin kriisitilanteessa. Se on valinta.


Jos alue joutuu miehitetyksi vihollisen toimesta arkielämän jatkuminen tapahtuu miehittäjän ehdoilla. Mitä tapahtuu tavallisille työpaikoille, kaupoille, sairaaloille ja ylipäänsä kaikelle mitä pidämme nyt itsestäänselvyytenä? Voiko tai uskaltaako mennä töihin, onko työpaikkaa edes jäljellä, toimiiko liikenne, mitä ylipäänsä pitäisi tehdä? Ei minulla ole vastauksia tuollaisiin kysymyksiin. Tilanne ratkaisee toimintatavat. Kysymyksiä on valtavasti. Toimiiko sähkö, viestintäkanavat, saako jostain ruokaa, toimiiko lämmitys ja onko järkevämpää lähteä pois alueelta? Hyökkäyksen alettua valtiovalta toimii ja julistaa poikkeustilan tai sotatilan. Yleinen liikekannallepano alkaa ja reservit kutsutaan palvelukseen. Silloin tavallista arkea ei enää ole. 


Mitä sitten tavallinen ihminen voi tehdä? Varautuminen ja etukäteissuunnittelu auttavat kaikilla tasoilla. Näitä asioita kannattaa pohtia nyt kun asiat ovat täällä vielä hyvin. Omavaraisuuden pitää olla valtion tavoite niin suurelta osin kuin se vain on mahdollista. Valtion tasolla kannattaa miettiä ihmisten evakuointisuunnitelma ja uusi sijoituspaikka, kuten evakoille tehtiin aikoinaan. Joutavampaankin käytetään työaikaa.  


Jokaisessa kodissa pitää olla kotivara. Sen ylläpitäminen auttaa kriisitilanteissa. Enkä tarkoita viranomaissuosituksen 72h kotivaraa, vaan kunnollista, OIKEAA kotivaraa, jonka avulla tulee toimeen pitempiäkin aikoja, olettaen että kotona voi olla vielä kriisin puhjettuakin. Viranomaissuosituksen mukainen kotivara on minusta lähinnä hätävara suppeutensa takia. Sillä ei pitkälle pötkitä. Ja en luota viranomaisten kykyyn tuoda apua välittömästi kriisin alettua. Sen aikaa on pärjättävä omillaan.


Ihmisten kannattaa myös miettiä itse minne lähtisi kotiseudultaan jos olisi pakko. Mitä reittiä, millä, kenen kanssa yms. Samoin varustepuoli pitää olla kunnossa. Hankkikaa hyvät ihmiset retkeilyvälineitä ja opetelkaa käyttämään niitä. Taitoina mm. erätaidot, ensiaputaidot ja suunnistustaito on tärkeitä.


Kriisitilanteessa vihollinen yrittää lamauttaa yhteiskunnan perustoiminnot. Sähkö, vesi, teleliikenne, hallinto ja liikenne ylipäänsä ovat iskun kohteina sotilaskohteiden lisäksi. Tiedonsaanti ja liikkuminen sekä muu arkinen elämä vaikeutuu. Kokonaiskuvaa ei pysty hahmottamaan samalla tavalla kuin normaalioloissa. Valtion tiedottaminen on yksipuolista ja pyrkii vähentämään paniikkia. Se ei välttämättä ole koko totuus. Sairaalat ja terveydenhuolto eivät enää toimi normaalisti. Lääkkeiden saatavuus on vaakalaudalla, todennäköisesti ne loppuvat pian ainakin osan tuotteiden kohdalta. Minusta esimerkiksi reseptilääkkeitä pitäisi olla saatavilla puolen vuoden tarpeiksi nykyisen kolmen kuukauden sijaan, jotta kriisitilanne ei vaikuttaisi terveydentilaan niin nopeasti. Samoin esimerkiksi  antibiootteja tulisi voida ostaa koteihin varalle. Ei niitä kukaan huvikseen popsi.


Toivottavasti nämä ajatukset eivät koskaan konkretisoidu täällä Suomessa. Valitettavasti itänaapuri on edelleen yhtä arvaamaton kuin aiemminkin historiassa. Siksi meidän pitää olla valmiina kaikkeen, myös sotatilaan. Omalta osaltani olin aiemmin epäileväinen NATO- kantani kanssa. Nyt kun Ukrainan kriisi on päällä minusta NATO on ainoa väylä saada apua, sotilasapua, välittömästi kriisin alettua. Siksi kannatan siihen liittymistä. Venäjä saa pahoittaa mielensä aivan vapaasti. Itse ovat tilanteen aiheuttaneet ja kantavat sen seurauksia vielä pitkään. Toivottavasti itänaapurilla on järkeä heivata nykyinen hallinto vallasta. Vasta se antaa toivoa uudesta paremmasta huomisesta ja luottamuksen rakentamisesta uudelleen venäläisiin.














sunnuntai 23. tammikuuta 2022

Liukastelua

Lämpötila sahaa pakkasen ja lämpöasteiden välillä. On taas se hetki kun ensiapuun tulvii väkeä ruhjevammoineen. Osa niistä olisi kuitenkin vältettävissä varautumalla. Tässä muutama ajatus niiden ennaltaehkäisyyn.


1. Kiire pois. Mitä nopeammin yrität liikkua, sitä suurempi riski on menettää pito. Vaikka banaaninkuoriliukastuminen on näyttävä tapa saada huomiota, se ei välttämättä ole paras. Yleensä sen seurauksena koskee.

2. Katso missä liikut. Niin, älä tuijota sitä kännykkää. Erityisen petollista on kun liukkaalle pinnalle on satanut uutta lunta. Uuden lumen alla voi olla todella liukasta. Ja taas tuli lähtö kuin Paavolle peltikatolta.

3. Osta nastakengät. Niillä voi estää monta liukastumista. Muutamalla kympillä saat toimivat nastakengät, vaikkakaan eivät ne ehkä ole ne kaikista muodikkaimmat.

4. Budjettiversio nastakengistä on ostaa liukuesteet kenkiin. Ne tosin ovat vielä rumemmat kuin nastakengät, mutta ajavat asian.

5. Valitse hiekoitettu tai sulana oleva reitti. Vaikka joutuisitkin kiertämään hiukan on se kuitenkin parempi vaihtoehto kuin ensiavussa kököttäminen.

6. Jos sinulla on nastakengät tai liukuesteet, kulje varovasti sisätiloissa, sillä nastat ovat liukkaat kovalla lattialla. Puhumattakaan siitä mitä puoliso tuumaa jos tepastelet niillä juuri uusitulla parketilla. Se ei ole enää sen arvoista. Helpointa on tietysti ottaa nastakengät tai liukuesteet pois sisällä.

Eli ennakointi on tässäkin se suuri salaisuus. Mieti ensin ja tee vasta sitten. Sillä tavoin voit välttää monta ikävää tilannetta.