torstai 23. huhtikuuta 2020

Uusi haastettelu tulossa

YLE -puhe kanavalla tulee 27.4. klo 15-16 haastattelu varautumiseen liittyen. Laitan myöhemmin  linkin media -osion alle, josta sen voi kuunnella myös jälkikäteen. Luvassa tunti rupattelua varautumiseen ja kotivaraan liittyvistä asioista sekä vastauksia ohjelman kuuntelijoiden kysymyksiin. 

Tämä ei ole suora lähetys vaan nauhoitettu.

Linkki ohjelmatietoihin.

tiistai 21. huhtikuuta 2020

Nyt ei ole aika purkaa koronarajoituksia

Koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi on suljettu monia julkisia paikkoja ja palveluja. Pientä valoa tuntuisi olevan tunnelin päässä, mutta nyt ei ole aika purkaa rajoituksia ja tuudittautua  turvallisuudentunteeseen ja harhaluuloon, että kaikki olisi jo ohi.

Varsinkin koulujen avaamisesta tulisi tässä tilanteessa valtakunnallinen viruspommi. Kouluja ei missään tapauksessa kannata avata nyt loppukevääksi. On järkevintä pitää koulut suljettuina ja hoitaa loppulukukausi etänä. Etäopetus sujuu kuitenkin varsin hyvin. Puhun tässä nyt opettajana ja ammatin edustajana. Se, että osalla oppilaista ongelmat ovat kärjistyneet on varmasti totta, mutta valtaosa näistä oppilaista on oireillut jo paljon ennen tämän revohkan alkamista. Eli mitään uutta ei varsinaisesti ole tullut. Saman vaikutuksen olisi luultavasti tuonut tuleva kesälomakin. Nyt vain ongelmien alkamisajankohta aikaistui. Valtaosalla oppilaista ei ole mitään ongelmia. Sekin pitää muistaa. 

Tietysti sosiaaliset suhteet kärsivät mutta väittäisin, että sähköinen yhteydenpito on hyvinkin tiivistä oppilaiden kesken - kuten oli jo ennen koronaakin. Nenäkkäin kohtaaminen kavereiden kanssa ei ole turvallista. Jos vaikka itse välttyisikin tartunnalta, voi kuitenkin viedä viruksen tietämättään kotiinsa. Entä jos kotona on riskiryhmään kuuluvia? Olisi hirveää elää loppuelämä syyllisyydessä tai syyllisyyttä epäillen tietäen, että oma välinpitämättömyys on voinut viedä läheisen hengen, vain siksi että ei halunnut noudattaa ohjeistuksia omien mielihalujensa toteuttamiseksi. Sama koskee myös aikuisia. Teoilla voi olla peruuttamattomia seurauksia. Tosin osa väestöstä ei välitä siitäkään. Oma napa on tärkein, viis siitä mitä muille tapahtuu.

Ravintoloiden avaaminen tässä tilanteessa on mielestäni suuri virhe. Samalla tavalla sielläkin pöpö leviää kulovalkean tavoin kun ihmiset sulloutuvat pieneen suljettuun tilaan. Eli kokoontumisrajoitus olisi myös pidettävä vielä voimassa. Kesän suuret festivaalit on Euroopassa suurelta osin peruttu. Toivottavasti sama linja pitää täälläkin. Miksi ottaa turhia riskejä jos ei ole pakko? Taloudelliset menetykset ovat väistämättömiä. Se toki aiheuttaa monille tahoille ongelmia. Mutta niin se tekee kaikkialla.

Olen myös sitä mieltä, että nyt on parempi olla liian varovainen kuin liian luottavainen. Emme tiedä vielä mitä rajoitusten purkaminen tarkoittaa, koska emme ole saaneet vielä tarpeeksi tietoa ja kokemuksia maailmalta. Tässä asiassa ei kannata olla etunenässä. Seurataan mieluummin muutama viikko ja katsotaan kuinka asiat etenevät Euroopassa ja muualla maailmassa. Myös Aasiasta kuuluu nyt huolestuttavia uutisia esimerkiksi Singaporesta, jossa tauti alkoi levitä uudelleen rajusti, vaikka Singaporea on pidetty koronataistelun mallimaana.

Eli nyt jäitä hattuun päättäjät. Älkää tehkö hätiköityjä päätöksiä pelkästään siksi, että ympäriltä tulee paineita rajoitusten purkuun. On parempi puuttua ihmisten perusoikeuksiin rajoitusten kautta kuin miettiä sitä pahoittaako joku mielensä. Aivan varmasti pahoittaa. Minusta Uudenmaan saartokin olisi pitänyt pitää voimassa. Siellä on edelleen kymmenkertainen määrä tartuntoja verrattuna muuhun maahan väestömäärään suhteutettuna. Miksi päästää tietoiseti ihmiset levittämään virusta ympäri maata?

Kuunnelkaa nyt päättäjät monipuolisesti asiantuntijoita. Nyt ei saa toimia tunteella vaan järjellä, vaikka se olisikin jonkun pykälän vastaista. Nythän on poikkeustila ja poikkeustila vaatii poikkeuksellisia toimia. Ei tätä ikuisesti kestä. Puretaan rajoitukset sitten kun on turvallisempaa. Nyt ei vielä ole.

Ja vielä tähän lopuksi vaikka se ei suoranaisesti ole enää otsikon alaista asiaa. Suosikaa suomalaisia tuotteita. Ne työllistävät paikallista väkeä ja antavat työtä ja rahaa kotimaahan. Ja nuoret - menkää töihin puutarhoille ja maatiloille. Siellä on nyt huutava pula työntekijöistä. 



maanantai 20. huhtikuuta 2020

Uusi artikkeli julkaistu Veikkaus X verkkolehdessä

Kannattaa lukea asiallinen artikkeli Veikkaus X verkkolehdestä. Siellä esiintyy myös tuttu nimi yhtenä haastatelluista. Mukava lukea vaihteeksi monipuolinen artikkeli, joka käsittelee myös survivalismin ja varautumisen eroa.

Linkki artikkeliin tässä.



sunnuntai 19. huhtikuuta 2020

Varaudu.fi facebook sivut ja keskusteluryhmä julkaistu

Avasin Facebookiin varaudu.fi sivun. Sitä kautta pystyy myös lataamaan kotivara -oppaan ilmaiseksi, vaikka napissa lukeekin osta nyt. Se on silti 100% ilmainen.

Facebook sivujen kautta onnistuu myös keskustelu varautumiseen liittyvistä asioista kun liittyy ryhmään.

Tervetuloa.





tiistai 17. maaliskuuta 2020

Koronatilanne ja valmiuslaki

Edellisen postauksen jälkeen tilanne on muuttunut olennaisesti Suomessa. Ensimmäisen kerran toisen maailmansodan jälkeen olemme valmiustilassa, jossa valtiovallalla ja viranomaisilla on normaalia laajemmat oikeudet toimia yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi ja samalla tietenkin koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Minusta toimenpiteiden pitää olla nyt järeitä, ennen kuin virus pääsee leviämään hallitsemattomasti. Kansalaisten liikkumisen rajoittaminen on täysin perusteltua ja sitä pitää käyttää rohkeasti. Maan sisälle olisi hyvä asettaa liikkumisrajoituksia samoin kuin kaupunkien sisällekin. Näyttää siltä, että tähän suuntaan ollaan menossa, mutta nyt kannataisi toimia nopeasti.  

Rajojen sulkemisen olisi voinut tehdä jo aiemmin samoin kuin ulkomailta tulleiden ihmisten karanteeni olisi pitänyt tehdä tehokkaasti jo viikkoja sitten - heti kun ensimmäiset merkit viruksen rantautumisesta tulivat Eurooppaan. Ihmiset liikkuvat nykyisin paljon ja se nopeuttaa tautien leviämistä maailmanlaajuisesti.

Nyt voimassa oleva poikkeustila on voimassa huhtikuulle, mutta pahoin pelkään, että se ei riitä. Osa suomalaisista ei ota tätä uhkaa vieläkään tarpeeksi vakavasti. Ihmiset liikkuvat yhä liian paljon julkisilla paikoilla turhaan. Toivottavasti tämä muuttuu ennen kuin lähipiiriin tulee tautitapauksia tai pahimmillaan kuolemantapauksia. 

Tietoa ja teorioita taudin leviämisestä tulee monista eri lähteistä. Kaikki eivät välttämättä ole yhtä luotettavia. Jokaisella tiedon jakajalla on oma päämääränsä. Minä haluan saada ihmiset havahtumaan uhkan todellisuuteen ja reagoimaan siihen riittävällä vakavuudella. Vähättely on pahinta mitä nyt voi tehdä. Asia pitää ottaa todesta, mutta ei panikoida. Turhia riskejä tulee välttää samoin turhaa liikkumista, jos halutaan saada tilanne hallintaan. Viranomaisilla on nyt suuret valtuudet, ja toivottavasti niitä käytetään mieluummin liian herkästi kuin säästellen.

Ja koululaiset, ottakaa etäopetus vakavasti. Minusta sen aikana ei ole asiaa päiväsaikaan kaupungille ja ostoskeskuksiin - eikä myöskään kavereiden luokse. Sähköisesti voi pitää yhteyttä ja kaupoissa käynti ei yleensä ole välttämätöntä. 

Tämä on vakava isku talouselämälle, mutta mieluummin tehokas isku nyt kuin kuukausiksi pitkittyvä kriisi. Monet kotitaloudet tulevat kärsimään tulojen pienentyessä. Maailmaa tullaan katsomaan tämän kriisin jälkeen eri silmin ja uskon sillä olevan suuria pitkäaikaisia globaaleja vaikutuksia. Ehkä viimein vanha kunnon omavaraisuus saa taas ansaitsemansa arvon. Kaikkea ei tarvitse ostaa ulkomailta, vaikka halvemmalla saisikin.

Toistaiseksi emme ole kokeneet pulaa tavaroista, mutta sekin hetki voi tulla, varsinkin ulkomaisten tuotteiden osalta. Siihenkin kannattaa varautua - ei hamstraten vaan harkiten. Eletään nyt päivä kerrallaan ja katsotaan miten tilanne taas kehittyy.

Niin, ja muistakaa pestä käsiänne ahkerasti.



lauantai 14. maaliskuuta 2020

Avaako koronavirus ihmisten silmät?

Olisiko nyt menossa tapahtumaketju, joka saisi suuret massatkin tajuamaan varautumisen mielekkyyden? Viime kuukausien ajan olemme saaneet seurata koronaviruksen jylläämistä maailmalla. Aluksi se tuntui kaukaiselta vain muita koskettavalta tapaukselta, mutta viimeistään viruksen rantautuminen Eurooppaan alkoi vaikuttamaan ihmisten jokapäiväiseen elämään myös täällä pohjolan perukoilla. Siihen asti olimme ja elimme kuin lintukodossa.

On ollut mielenkiintoista seurata kuinka nopeasti tapahtumat ovat edenneet.  Reagointi asiaan alkoi täällä Suomessa todenteolla vasta muutamia päiviä sitten kun Suomessa todettiin ensimmäiset altistuneet. Herää kysymys miksi tähän ei puututtu jo aiemmin? Vasta Italian tapausten jälkeen täällä herättiin poliittisella tasolla tekemään jotain asian eteen. Viruksen tänne saapumista emme varmasti olisi pystyneet estämään, mutta ehkä kuitenkin hidastamaan sen tuloa.

Viimeiset pari päivää ovat olleet kaupoissa yhtä sirkusta. Hyllyt tyhjenevät tietyistä tuoteryhmistä ja ihmisten varautumisen symboliksi on noussut vessapaperi. Sitä hamstrataan nyt toden teolla. Eipähän tule hätä käteen.

Ehkä omakohtaisen varautumisen merkitykseen ja kotivaran ylläpitämiseen olisi voinut herätä jo aiemmin, ennen tätä suurta ryysistä. Tästä huolimatta osa ihmisistä ajattelee edelleen kaiken tämän olevan vain "tavallista flunssaa" joita tulee ja menee. Se heijastuu myös asenteissa. Nettipalstojen mielipidekirjoituksissa paistaa välinpitämättömyys ja vähättely. Osalla se heijastuu myös käytännön asteella kun ei välitetä karanteenisuosituksista, vaan juostaan kylillä entiseen malliin. Edesvastuutonta ja omahyväistä toimintaa.

Viruksen uhkaa ei pidä myöskään liioitella, sillä se lietsoo paniikkimielialaa, jota jo nyt todistamme kauppojen tyhjiä hyllyjä katsellessamme. Samoin tiedotusvälineissä virusasiaa tulee joka tuutista. Viruksesta on tullut toisille myös rahanteon väline. Lehdet myyvät hyvin ja netissä riittää klikkauksia. Toisaalta me emme tiedä viruksen todellista levinneisyyttä ja vaikutusta kuin todettujen tautitapausten perusteella. Totuutta on voitu kaunistella.

Tällä viruksella on todella suuri vaikutus maailmanlaajuisesti. Tuntuu siltä, että sen terveysvaikutukset ovat pienemmät kuin taloudelliset vaikutukset. Tietenkin jokainen kuolemantapaus on liikaa. Emme ole vielä edes siinä tilanteessa, että viruksen vaikutus näkyy toden teolla maailmantaloudessa. Pörssikurssit ovat kyllä jo laskeneet, mutta luultavasti tämä on vasta alkusoittoa kaikkine heijastusvaikutuksineen. Jossain vaiheessa tavaroista voi tulla pulaa. Paljon riippuu myös siitä miten virus saadaan hallintaan, tai saadaanko siihen toimiva rokote.

Eli vaikutuksia on ja lisää on luvassa. Mitä tästä voisi oppia jo tässä vaiheessa? Ainakin sen, että uhkiin kannattaa reagoida nopeasti valtiollisella tasolla. Rajat kannattaa laittaa kiinni nopeasti ja rajoittaa matkustamista. Maahan tulevat kannattaa laittaa karanteeniin herkemmin. Ja karanteenin pitää olla sellainen, jolla on jotain merkitystä.

Ihmisten kannattaa ylläpitää jatkuvasti omaa kotivaraansa. Jokainen voi itse päättää kuinka pitkäksi aikaa haluaa varautua. Suomen viranomaissuositus on tällä hetkellä 72h, eli kolme vuorokautta. Minusta se on liian lyhyt aika. Jos koko perhe sairastuu, tai joutuu karanteeniin tms. kolme päivää on todella lyhyt aika. Tavallinen flunssa tai vatsatautikin voi kestää helposti sen aikaa.

Kehottaisin jokaista perhettä testaamaan oman varautumisen tason helpolla testillä. Sammuttakaa kodista sähköt perjantaina ja laittakaa ne päälle vasta sunnuntai-iltana. Luultavasti siinä vaiheessa jotain ajateltavaa  ja parannettavaa on jo ilmaantunut.

Tietoa koronaviruksesta kannattaa etsiä monesta eri lähteestä ja katsoa esimerkiksi WHO:n sivut:

sekä kotimaasta esimerkiksi THL:n sivuilta:



lauantai 7. huhtikuuta 2018

Miksi varautua?

Tämän päivän lehdessä on yksi hyvin konkreettinen syy siihen.


Kemikaalijuna on kellahtanut kyljelleen ja vaarallista nestettä valuu maahan. Neste on herkästi syttyvää ja suuremman katastrofin ainekset ovat kirjaimellisesti ilmassa.

Sitten entä jos skenaarioon. Entä jos tämä neste syttyy tuleen? Siitä todennäköisesti leviää myrkyllisiä kaasuja tuulen mukana. Onneksi tämä vahinko sattui harvaan asutulla alueella. Mitä jos sama tapahtuisi jonkun kaupungin keskustassa? Silloin voisi olla tilanne, jossa asukkaat evakuoitaisiin tai jouduttaisiin pelastautumaan sisätiloihin. Olisitko valmis viettämään sen ajan turvallisesti sisällä nälkää ja janoa kärsimättä? Onko sinulla kotivara? Onko se riittävän laaja ja monipuolinen? Olisitko valmis evakuointiin ja olisiko sinulla valmius lähteä esimerkiksi puolessa tunnissa tai lyhyemmässä ajassa? 

Uskon, että liian moni joutuu toteamaan olevansa valmistautumaton tämänkaltaisiin tilanteisiin Eihän sellaisten pitäisi olla edes mahdollisia nyky-yhteiskunnassa. Mutta kuten nähdään, niin kaikkea voi tapahtua. Nyt on kuitenkin onni matkassa, ainakin toistaiseksi. Tätä kirjoittaessa tilanne on vielä  päällä ja riskit suuronnettomuuteen ovat edelleen olemassa. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta.





maanantai 1. toukokuuta 2017

Mahla

On taas se aika keväästä kun lumet sulavat ja mahla-aika alkaa. Koivun mahla on terveellistä juotavaa, vaikka suoraan puusta, mutta helpointa on valuttaa sitä keräysastiaan. Tähän on olemassa erilaisia tapoja. Tarvitset joko oman koivun tai maanomistajan luvan mahlan keräämiseen, sillä se ei ole jokamiehenoikeus. 

Valitse sopiva koivu, joka on noin 20 cm leveä rinnan korkeudelta. Poraa 3-5 cm syvä reikä yläviistoon puuhun. Reiän halkaisija on noin 1 cm. Laita reikään sopiva letku ja yhdistä se keräysastiaan. Sijoita keräysastia varjon puolelle ja jos mahdollista ympäröi se lumella. Tämä parantaa mahlan säilyvyyttä. Keräysastian voi myös upottaa maahan, ei tietenkään kokonaan, mutta osittain. Muista tyhjentää keräysastia tarpeeksi usein ja pese se myös. Samalla siivilöi mahla. Reikää ei tarvitse tukkia, sillä terve puu osaa tukkia sen itsekin. Samasta koivusta voi ottaa myös seuraavana vuonna.

Toinen tapa kerätä mahlaa on kerätä sitä oksista. Silloin oksien päät leikataan pois ja yhdistetään keräysastiaan - pulloon tai muovipussiin. Näin saatava mahlan määrä on huomattavasti pienempi kuin rungosta kerättäessä. Allaoleva kuva on tästä harvinaisemmasta tavasta kerätä mahlaa.

Mahlaa on kerätty myös kaadetuista puista, jolloin kantoon on koverrettu keräyskuppi. Tätä voi käyttää lähinnä jos puu kaadetaan muutenkin. Tapa ei ole kaikista hygieenisin.

Kaikissa tavoissa hygieniasta on huolehdittava. Välineiden on oltava puhtaita. Mahla ei myöskään säily hyvin. Jääkaapissa vain päivän tai pari. Mahlaa voi kuitenkin pakastaa, joskin maku voi muuttua. Keräysastia kannattaa suojata siten, ettei mahlasta tule lihakeittoa. Eli ei päästetä sinne kutsumattomia vieraita, vaan suojataan astian suu hyvin.

Mahlaa voi käyttää sellaisenaan juotavaksi tai ruuanlaitossa veden asemasta tai leivonnassa. Siitä voi myös keittää siirappia. Paras keräysaika on huhti-toukokuussa kun maassa on vielä osittain lunta ja ulkolämpötila on hieman plussan puolella.

Kannattaa kokeilla.






torstai 6. huhtikuuta 2017

Mehiläistarhaus ja hunaja

Miksi hunaja on varautujan kannalta hyvä tuote?

Hunaja on yksi maapallon ravitsevimmista, terveellisimmistä ja puhtaimmista tuotteista. Se sisältää monenlaisia sokereita, hivenaineita ja vitamiineja. Hedelmähappojen ansiosta hunajaa voidaan pitää myös luonnonmukaisena säilöntäaineena. Juuri mitkään bakteerit eivät elä hunajassa, ja siksi sitä voi säilyttää huoneenlämmössäkin lähes loputtomiin.

Suomalainen hunaja on yleensä vaaleaa, jähmeää monikukkahunajaa. Hunaja voi myös olla aivan juoksevaa ja siirappimaista tai vaaleaa ja kovaa. Jos suomalainen hunajatuote on saanut joutsenlippumerkin, tuotteessa käytetyn hunajan laatuvaatimukset ovat korkeammat kuin EU-direktiivit edellyttäisivät.

Suomessa mehiläistenhoito ja hunajanvalmistus antavat toimeentulon noin 100–200 hoitajalle. Luonnossa mehiläiset pesivät esimerkiksi ontoissa puissa, mutta tarhauksessa käytetään valmistettuja pesiä, joissa kennot eli vahakakut riippuvat tukien varassa. Kennot voi nostaa hunajan keruuta varten pesästä ulos.

Pesät pidetään ulkona myös Suomen talvessa, ja pesän lämpötila pysyy silti noin 20 asteen tuntumassa. Tarhamehiläiset tarvitsevat talvella ja sateisilla keleillä lisäravintoa, kuten sokeriliuosta, koska ihmiset vievät niiden varsinaisen talviravinnon: hunajan.

Mehiläiset keräävät hunajaa noin kahdeksan tuntia päivässä muutaman kilometrin säteellä pesästä. Ne varastoivat hunajan kennoihin, jotka ne peittävät vahakansilla. Hunajaa voi syödä vaikka sellaisenaan suoraan kennosta. Yleensä hunaja kuitenkin kerätään niin, että vahakannet kuoritaan kennojen päältä ja hunajakennot laitetaan niin sanottuun linkoon, jossa hunaja erottuu kennoista.

Keskimääräinen sato yhdestä pesästä on vuodessa noin 30 kiloa, mutta jopa sataan kiloon on mahdollista päästä. Sato kerätään Suomessa muutaman viikon aikana juhannukselta alkaen. Mehiläiskuningatar eli emo elää noin viisi vuotta, ja pesän tuottavuus laskee emon vanhetessa.

Lisätietoja mehiläisten kasvatuksesta ja hunajan valmistuksesta saa Suomen Mehiläishoitajain Liitolta ja muilta, kuntakohtaisilta yhdistyksiltä. Ne järjestävät myös säännöllisesti mehiläisten hoitokursseja ja julkaisevat erilaisia aineistoja ja oppaita. Paljon tietoa löytyy myös internetistä muun muassa osoitteesta www.hunaja.net



keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Koiran kotivara

Ihmisen paras ystävä on hyvä huomioida myös kotivarassa. Näitä kaikenkarvaisia kavereita on Suomessa yli 600 000. Yleensä koiran kotivara on hankittu jo sen kummemmin tiedostamatta asiaa. Harvat käyvät ostamassa koiranruokaa päivän tai pari kerrallaan. Siinä ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä. 

Koiran ruokintatapoja on useita, ja lisäksi myös koirilla on erityisruokavalioita. Osa syöttää raakaruokaa, osa kuivaruokaa, osa samaa ruokaa kuin muutenkin perheessä syödään. Suurin osa koirista syö kuivaruokaa, seuraavaksi eniten syödään raakaruokaa ja sitten tulee kotiruoka. Vain pieni osa koirista syö purkkiruokaa.

Kuivaruoka on vaivaton tapa ruokkia koira. Käyt vain ostamassa ison säkin valitsemasi merkin kuivaruokaa ja annostelet siitä tarvittavat annokset. Merkin ratkaisee joko kukkaro, tai se mikä ruoka sopii koiralle. Koiran koko ratkaisee annoskoon ja säkin riittävyyden. Yleensä kuitenkin puhutaan viikkojen tai muutaman kuukauden riittävyydestä. Kuivaruuan lisäksi koira saa usein tuoreita makupaloja kuten esimerkiksi juustoa, leipää, lihaa tai makkaraa - tai sitten valmiita kaupasta ostettuja makupaloja. Itse ostan ruuat 15kg säkeissä pystykorvalleni ja ruoka riittää helposti pariksi kuukaudeksi. En itseasiassa ole mitannut tarkkaan. Yleensä käyn ostamassa uuden säkin kun ruokaa on vielä parin-kolmen viikon tarpeiksi. Kuivaruoka on hyvä vaihtoehto koiran kotivaraan.

Raakaruuan suhteen tilanne on hieman haastavampi. Tässäkin tapauksessa kannattaa aina tehdä ruokaa pidemmän ajan tarpeisiin. Ruokaa voi myös pakastaa ja sulattaa tarpeen mukaan, mutta se vie tietenkin tilaa omilta elintarvikkeilta, ellei sitten ole hommannut tähän tarkoitukseen omaa pakastinta. Pitkän sähkökatkon sattuessa virran saaminen pakastimeen asettaa omat haasteensa, riippuen omasta varautumisen tasosta.

Kotiruuan syöttäminen koiralle on kolmanneksi yleisin ruokintatapa ja sen avulla voi pienentää kodin ruokahävikkiä. Joten siinä mielessä se on hyvin ekolologinen tapa. Tässä kuitenkin pitää muistaa, että kaikki ruoka-aineet eivät sovellu koiralle (sipuli, viinirypäleet tms.)

Pienin osuus ruokinnasta on purkkiruualla. Kotivaran kannalta se on hyvä vaihtoehto säilyvyyden kannalta. Se ei välttämättä ole edullinen vaihtoehto.

Ruoka ei kuitenkaan ole kuin osa kotivaraa. Sen lisäksi tarvitaa vettä. Oma keskikokoinen koirani juo noin litran päivässä, mutta isompi koira juo luonnollisesti enemmän. Tämä pitää ottaa huomioon kotivaran vesimäärässä ihmisille varatun veden lisäksi.

Muita koiran kotivaraan kuuluvia tarvikkeita ovat esimerkiksi ensiapuvälineet, jotka ovat suurelta osin samoja kuin ihmisillä. Koirakin voi tarvita säännöllisiä lääkkeitä, joten niitäkin on hyvä olla varastossa. Enemmän aiheesta voi lukea mm. Suomalaisesta Selviytymisoppaasta tai alan kirjallisuudesta.