Kotivara osaksi arkea

Suomalaisen selviytymisoppaan kirjoittamisen jälkeen olen ilokseni huomannut, että kotivarasta on alettu puhua yleisemmin. Aiemmin koko kotivaran käsite oli varsin vieras suurelle yleisölle, mutta nyt monet verkkosivut kirjoittavat siitä ja antavat ohjeistusta. Oma käsitykseni kotivarasta poikkeaa hieman nykyisestä viranomaissuosituksesta sen keston osalta ja ehkä myös joidenkin varusteiden osalta. 

Kotivaralla tarkoitetaan viranomaissuosituksen (SPEK = Suomen pelastusalan keskusjärjestö) mukaan sellaisia välttämättömyystarvikkeita, joiden avulla yksi henkilö selviää useamman päivän, jopa viikon, poikkeusoloissa. Luonnollisesti kotivaran määrä kerrotaan perheenjäsenten määrällä, ainakin elintarvikkeiden osalta. 

Pääsisältö kotivarassa onkin elintarvikkeissa, mutta pelkällä ruualla ei pärjää. Lisäksi tulee olla vettä ja muita nestemäisiä juomia sekä varusteita, joiden avulla ruuan voi kypsentää ilman sähköä. Samoin taloudessa pitää olla tilapäiskypsentämiseen soveltuvia keittoastioita. Lisäksi on varattava lämpimiä vaatteita siltä varalta, että poikkeustilanne sattuukin paukkupakkasilla. Kotivaraan pitää varata myös lääkkeitä ja tarvittaessa esimerkiksi vaippoja ja muita hygieniatarvikkeita sekä pesuaineita.

Elintarvikkeiden valinta kotivaraan tapahtuu omien mieltymysten mukaan siten, että valitaan hyvin säilyviä ja oman perheen makutottumuksiin sopivia tuotteita. Perusvalikoimaan kuuluu esimerkiksi makaronia, riisiä, puurohiutaleita, muroja, hedelmä-, liha- ja valmisruokasäilykkeitä, mehuja, tai mehutiivistettä UHT-maitoa tai maitojauhetta, kahvia, teetä, sokeria, jauhoja, kuivahiivaa, hilloja ja keksejä sekä muita herkkuja.  Olennaista on se, että kotivaraa on riittävästi ja että se on sellaista jota myös tekee mieli syödä. Ei ole mieltä ostaa sellaisia elintarvikkeita joita ei halua syödä.

Muita kotivaraan tarvittavia varusteita ovat henkilökohtaiset lääkkeet ja hyvin varusteltu lääkekaappi sidetarpeineen ja puhdistusaineineen. Hygieniatarvikkeita kuten astian- ja pyykinpesuaineita, vaippoja, vessapaperia, shampoota ja saippuaa, kuukautissuojia, hammastahnaa yms. tulee myös varata varastoon. Ruuanlaitto poikkeustilanteessa voi olla ongelma varsinkin kaupunkilaisilla, joilla ei ole tulisijaa. Siksi kannattaa hankkia retkikeitin, esimerkiksi Trangia tai kaasukeitin, joita pitää myös opetella käyttämään. Lisäksi on huolehdittava siitä, että retkikeittimeen on polttoainetta riittävästi. Tulisijan tai grillin omistajien tulee huolehtia siitä, että saatavilla on polttopuuta, hiiliä tai kaasua, sekä sellaisia kattiloita, joissa voi tehdä ruokaa tulilla. 

Muita kotivarassa pidettäviä varusteita ovat esimerkiksi kynttilät, taskulamput, paristot, paristokäyttöinen radio, lämpimät vaatteet ja tulentekovälineet. Tänä päivänä myös matkapuhelimen virtapankki on hyvä olla olemassa ja ladattuna, olettaen että kännykäverkko toimii. Jokaisen täytyy loppujen lopuksi määritellä itse tai yhdessä perheensä kanssa mihin kaikkeen haluaa varautua. Kotoa on hyvä löytyä myös perustyökaluja; vasara, saha, ruuvitalttoja, pihtejä yms.

Elintarvikkeiden määrää voi arvioida esimerkiksi allaolevien tietojen avulla / henkilö / viikko:

* makaronia 500 g

* leipää ja viljatuotteita 1,5 kg

* rasvoja ja öljyä 500 g

* hedelmiä ja marjoja 1 kg

* vihanneksia ja juureksia 1,5 kg

* perunaa 500 g

* sokeria 500 g

* riisiä 500 g

* maitoa ja maitotuotteita 1,3 kg

* lihaa, kalaa, kanaa ja kananmunia 1 kg

* herkkuja 1 kg (suklaalevyn kuva)

* juomia ja vettä 15 l

Lähteenä elintarvikemääriin on käytetty Pelastustoimen verkkosivujen turvaopasta. 

Helppo keino arvioida omaa tai oman perheen kulutusta on kirjata viikon ajan käytettyjen elintarvikkeiden määrä ja toimia sen mukaisesti. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon elintarvikkeiden säilyvyys ja muokata omaa listaa sen mukaisesti.

Vaikka viranomaissuositus kotivaran suuruudesta on pienentynyt vuosien varrella ensin kahdesta viikosta viikkoon ja nyt muutamaan päivään, niin mikään ei estä varautumasta pitempiaikaiseen poikkeustilanteeseen. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että viikon  kotivara on vähimmäisvaatimus jokaiseen talouteen, mieluummin kahden viikon.

Vedenjakelukin voi keskeytyä pitemmäksi aikaa. Juomaveden jakelua viranomaiset pyrkivät järjestämään mahdollisimman pian, mutta WC:n käyttö muodostuu ongelmaksi. Tavallista pönttöä voi vetää vain kerran, mikäli vettä ei tule. Tähänkin voi toki varautua esimerkiksi ostamalla tilapäiskäyttöön tarkoitetun retkikäymälän tai kemiallisen WC:n. Pönttöön voi myös viritellä muovipussin, johon tarpeet tehdään ja viedään talon ulkoroskikseen.

Yksi puuttuva näkökanta viranomaissuosituksessa on vedenkäyttö peseytymiseen. Tämän lisäksi vettä tarvitaan myös pyykinpesuun. Viranomaissuositus ei ota huomioon tähän vaadittavaa vesimäärää. 15 litraa vettä kuluu viikossa helposti juomavetenä  ja ruuanlaitossa. Siitä määrästä ei riitä vettä peseytymiseen. Pieneen peseytymiseen ja juomavedeksi riittää noin 6l vettä / henki / päivä. Tämäkin on vain murto-osa siitä mitä tavallisesti kulutetaan normaalioloissa. Keskimäärin suomalainen käyttää 155 litraa vettä vuorokaudessa (Motiva 2016).

Toinen puuttuva näkokanta viranomaissuosituksissa ovat lemmikkieläimet. Karvaiset tai karvattomat kaverit tarvitsevat myös ruokansa ja vievät osansa vedestä. Akvaarioissa ja terraarioissa sähkövirran puute aiheuttaa omat ongelmansa esimerkiksi veden hapettamisen osalta sekä valon ja lämmön puutteen muodossa. Näihin voi myös keksiä tilapäisratkaisuja. Esimerkiksi invertteri ja vapaa-ajan akku voivat pelastaa tilanteen.

Jo kaksi päivää ilman sähköä voi turmella myös pakasteet ja jääkaapin sisällön. Tässä tulemmekin seuraavaan ongelmaan. Raja, jossa kotivaran pitäminen muuttuu varautumiseksi ei ole helppo määritellä. Tuskin sitä on kukaan edes sen syvällisemmin miettinytkään. Kuitenkin lähtisin siitä, että kotivaraan kuuluvat asiat ovat arkisia ja niitä on helposti saatavilla. Lisäksi kotivaran tarkoituksena on selvitä lyhytkestoisesta ja tilapäisestä häiriötilanteesta.

Varautuminen on luonteeltaan pitkäkestoisempaa ja monipuolisempaa. Jos haluaa varautua, niin kotivara on vasta alku. Varautumisessa otetaan lisäksi huomioon monia muitakin asioita. Varustelistakin on pitempi. Kotona pitää olla käteistä, polttoaineita autoon, suunnitelmaa minne poistua hätätilanteessa ... mutta se onkin sitten jo pitempi juttu.

Kuvassa viikon elintarvikkeet yhdelle henkilölle. Kuva otettu Pohjois-Karjalan Martoille pitämästäni kotivarakoulutuksesta.